Leaders read - Readers lead

Kymmenistä tai ehkä sadoista esityksistä nousi selkeästi esiin neljä kirjastoalalle ajankohtaista teemaa: lukutaito, pakolaisuus, YK:n 2030 tavoitteet sekä yhteistyön merkitys.

Teksti: Ritva Hyttinen, lehtori ja Riikka Kulmala, lehtori
Kuva: Ritva Hyttinen

Lukutaito näkyi ja kuului laajasti. Yksi pääviesteistä oli se, että yhteiskunnassa valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat niillä, jotka lukevat paljon, monipuolisesti ja monimediaisesti. Osallistujamaissa kirjastonkäyttöaste vaihtelee valtavasti, mutta lukutaitoon liittyvät kysymykset yhdistivät kaikkia. Suomessa kirjasto tavoittaa noin 70 % väestöstä, mutta Serbiassa vain 5 %, tästä huolimatta huoli yhteisön lukutaidosta oli yhteinen.

Lukutaidon merkitys nousi esiin myös yhdysvaltalaisen Keynote-puhujan Wes Mooren erinomaisessa puheenvuorossa. Kirjailija, liikemies ja poliittinen neuvonantaja pohti, että mikäli hän ei olisi löytänyt kirjoja, lukuimua ja tätä kautta kirjoittamista, hänen  levoton nuoruutensa olisi päättynyt kuin sen toisen, josta hän kirjoittaa esikoisteoksessaan The Other Wes Moore.     

Pakolaisaihe nousi esiin sekä käytäväpuheissa, käytännön kirjastotyötä esittelevissä puheenvuoroissa,  näyttelyissä sekä myös tutkimuspapereissa. Tästä huolimatta näyttää siltä, että pakolaisten palvelutarpeeseen liittyy useita avoimia kysymyksiä: Mitä uudet tulokkaat tarvitsevat kirjastolta, mikä on heidän informaatiokäyttäytymiskoodistonsa ja tiedontarpeensa? Miten kirjasto voisi toimia niin, että se tukee uusien tulokkaiden integroitumista yhteiskuntaan? Kirjastoilla olisi tässä mahdollisuus ja tilaus toimia koko yhteiskuntaa hyödyttävänä ja tasa-arvoisuutta edistävänä palveluna.

YK 2030 agendalla on 17 tavoitteita, jotka tähtäävät kestävään kehitykseen globaalisti. Näistä tavoitteista kirjastojen tulisi pystyä poimimaan kansallisesti ja paikallisesti keskeisiä kohtia, sellaisia joissa kirjastot voivat toimia aktiivisesti. YK 2030 tavoitteet saattavat tuntua etäisiltä, mutta tästä huolimatta myös länsimaiden olisi syytä edistää näitä sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Esimerkiksi globaaleja ongelmia voidaan ratkaista tutkimuksen keinoin ja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sekä poliittisessa päätöksenteossa että yksilötasolla. Kirjastoilla olisi tässä mahdollisuus toimia tavoitteita tukevana tiedonjakajana.

Kaikissa teemoissa korostui yli alakohtaisten rajojen ylittävä konkreettinen yhteistyö ja aktiivisuus. Individualismin ja lokeroitumisen aika on auttamattomasti ohi.

Turun AMK:ssa koulutetaan kirjastoalan ammattilaisia. Tutustu koulutusohjelmakuvaukseemme.