Oscar-ehdokkuuden arvoisia lyhytelokuvia tehdään sydämellä
Teksti: Pirjetta Koivisto
Suomalainen elokuvateollisuus sai piristysruiskeen, kun Taideakatemian kasvatit tekivät mahdottomasta täyttä totta. Tuffi Filmsin lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? nimettiin Oscar-ehdokkaaksi. Elokuvan tuottaja Elli Toivoniemi on opiskellut Turun AMK:n Taideakatemiassa mediatuotantoa.
– Pitääkö mun kaikki hoitaa? -lyhytelokuvan menestyksen takana on sen pakottamattomuus ja epälaskelmallisuus. Se on elokuva, joka ei ärsytä ketään ja jos ärsyttää niin minimaalisen pientä vähemmistöä. Tarina on lämmin, sellainen mihin kuka tahansa voi samaistua. Se on tehty sydämellä ja se on kaiken lisäksi hauska.
Toivoniemi kertoo, että elokuvan kanssa on tehty kovasti töitä, eikä sormien läpi päästetä mitään huonoa.
– Muuten ei missään ole mitään järkeä. Elokuva on tehty rehellisellä lähtökohdalla, laitettu tehosekoittimeen, ilman reseptiä.
Uskobisneksessä nyhjäistään tyhjästä
Kun Toivoniemeltä kysyy hyvän tuottajan ominaisuuksista, hän naurahtaa.
– Niitä on paljon! Tämä on kestävyyslaji ja uskobisnestä, on oltava todella hyvät sosiaaliset taidot ja kyky toimia ihmisten kanssa. On uskottava siihen mitä tekee ja siihen mitä muut tekee. On oltava skarppi, hyväntuulinen ja tiukka. On uskottava mielikuvitusmaailmaan ja tehtävä siitä mahdollista.
Hänen mukaansa lähtökohta on se, että pitää nyhjäistä tyhjästä ja olla ylpeä aikaansaannoksistaan.
– Hyvä tuottaja näkee asioita mitä ei ole paperilla tai kiveen kirjoitettu. Uskoo ihmisiin ja tarinoihin. On kyky lukea käsikirjoituksia. On oltava herkkä ja avoin. Mitään uutta ei voi syntyä jos ei ole vastaanottavainen, Toivoniemi summaa.
Pelkkä raha ja hyvä konsepti yksin eivät Toivoniemen mielestä menestykseen riitä.
Yrittäjyys on ihmeellisempää kuin kahvin juonti
Jo opiskeluaikanaan Elli Toivoniemi tiesi, että yrittäjyys oli työskentelytapa, mikä tuntui omalta. Oma tuotantoyhtiö siinti jo silloin mielessä. Hän varmistui siitä mitä enemmän teki elokuva-alalla töitä. Opinnäytetyössään hän käsitteli elokuva-alan yrittäjyyttä. Opinnäytteen tekeminen yrittäjyydestä tuntui Toivoniemen mukaan hyvältä, koska siihen sai koulun antamaa turvaa ja samalla osasi kyseenalaistaa yrittämiseen liittyviä asioita.
– Välillä tietenkin tuntui tyhmältä raapustaa asioita toimimisen sijaan ja analysoida asioita mitä ei ole. Toisaalta sitähän elokuva juuri on, mielikuvitusbisnestä. Täytyy haastaa asiat paperille ja pitäisi kehdata vielä printatakin.
– Yrityksen perustaminen ei ole ydinfysiikkaa, mutta on se silti ihmeellisempää kuin kahvin juonti.
Taideakatemiasta Toivoniemi kertoo saaneensa tärkeitä eväitä ja opetusta liittyen yrittäjyyteen, valmiuksiin työelämässä ja perustaitoihin, kuten sopimusoikeuksiin ja talouteen liittyviin kysymyksiin.
– Taideakatemiasta olin kuullut tuttujen ja kavereiden kautta, että siellä tehdään elokuvaa päämäärätietoisesti, on resursseja ja hyvää jengiä.
Elokuva-alan osaamisen Toivoniemi on hankkinut uhkarohkeasti toimeen ryhtymällä. Hän on ollut mukana lukuisissa projekteissa ja ollut mukana niin harrastelija-, opiskelija- ja ammattiprojekteissa.
Hiekkalaatikolta Olympiastadionille
– Oscar-ehdokkuus laajentaa Tuffi Filmsin pelikenttää. Jos äsken olimme hiekkalaatikolla, niin nyt ollaan Olympiastadionilla. Maailma on nyt enemmän auki. Ehdokkuus ei ollut hieno juttu pelkästään TuffiFilmsille, vaan se tarkoittaa hyvää koko Suomen elokuvateollisuudelle, Toivoniemi iloitsee.
Oscar-ehdokkuus ei kuitenkaan tunnu huimaavan tuottajan päätä ja jalat ovat pysyneet vankasti maan pinnalla.
– Edelleenkin on kysymys siitä, että kukaan ei tule kotoa hakemaan. On itse lähdettävä ja tehtävä. Toivoisin, että voisimme jatkaa toimintaa niin kuin tähänkin asti. Lisää töitä ja hyviä asioita, ehkä joskus pientä rahaakin.
Tärkeintä tuottajalle on, että pystyy jatkamaan sillä tiellä minkä on valinnutkin.
– Hollywoodiin meillä ei ole mikään kiire, tietysti jos joku hyvä ovi sinne avautuisi, niin sitten mentäisiin, hän kertoo.