Hyvä vuorovaikutus parantaa tuloksellisuutta ja hyvinvointia työelämässä
Positiivisesti poikkeava vuorovaikutus saa aikaan tuloksellisuutta ja hyvinvointia ihmisen elämässä, sekä kotona että työssä. Turun AMK:n uusi artikkelikokoelma valottaa, miksi hyvä vuorovaikutus on tärkeää työyhteisöissä ja asiakaskokemuksissa.
Muuttuva työympäristö vaatii työntekijöiltä yhä enemmän, mutta tietoinen itsensä johtaminen ja ajanhallinta auttavat selviytymään arjessa. Tunneälytaitojen kehittäminen auttaa tänä päivänä myös työuralla etenemisessä.
Vuorovaikutuksella hyvinvointia työelämään -julkaisun artikkelit pohjautuvat Turun ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketoiminnan alojen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöihin.
Pehmeillä arvoilla tehoa finanssialalle
Monet Liiketoiminnan kehittämisen koulutuksessa opiskelevat YAMK-opiskelijat työskentelevät finanssialalla, minkä vuoksi monet opinnäytetyöt liittyvät finanssialan kehittämiseen. Tällaisesta työstä on julkaisussa esimerkkinä Hanna Hiitelän ja Paula Aalin artikkeli ”Positiivisesti poikkeava vuorovaikutus – yhteistyöllä parempaan asiakaskokemukseen”.
Miksi liiketoiminnan kehittämisen alan julkaisun pääteemaksi valikoitui juuri vuorovaikutus?
– Ihmiset ovat kiireisiä ja työelämä vaatii paljon, koetaan että ei ole enää aikaa keskittyä. Ihmiset ovat kyllä vuorovaikutuksessa, mutta samalla he eivät kuitenkaan ole läsnä, kokoelman toimittanut suomen kielen ja viestinnän lehtori Paula Aali selittää.
Aalin yhdessä Heli Lindroosin kanssa kirjoittama artikkeli käsittelee yritysten tyypillistä kompastuskiveä, sisäistä viestintää.
– Kun yritys kasvaa, ei välttämättä tiedetä miten järjestää viestintä toimivaksi uudessa tilanteessa, Aali summaa artikkelissa käsiteltävää pienen yrityksen ongelmatilannetta.
Vuorovaikutus on vaikuttamista
Pitkään erilaisia yritysten johdolle suunnattuja viestintäkoulutuksia vetänyt Aali tietää, että vuorovaikutus on vaikuttamista. Näin ollen hyvä vuorovaikutus on tärkeä työkalu myös johdolle.
– Opiskelijat ovatkin tarttuneet tähän ja kiinnostuneet erityisesti johtamisviestinnästä. Moni opiskelija on lähtenyt tekemään YAMK-opintoihinsa kuuluvan johtamisviestinnän kurssin pohjalta opinnäytetyötä, Aali kertoo.
Tunneälytaitojen kehittäminen voi auttaa tänä päivänä myös työuralla etenemisessä. Niina Majaniemen ja Keijo Variksen artikkelissa “The Emotional Intelligence Skills for Manager Valued by Recruiters and How to Develop Them” kerrotaan tunneälytaidoista, joita rekrytointi-ilmoituksissa käytetään haettaessa uusia henkilöitä johtotehtäviin. Artikkeli paljastaa samalla ne tunneälytaidot, joita johtotehtäviin hakeutuvat henkilöt voisivat itsessään kehittää.
Kokoelma sisältää varsinaiseen johtamiseen liittyvien artikkelien lisäksi tänä päivänä pinnalla olevaa itsensä johtamista käsittelevän artikkelin. Laura Yli-Arvelan ja Mervi Varhelahden artikkeli käsittelee itsensä johtamista ja ajankäytön hallintaa aikuisopiskelijan hyvinvoinnin tukena. Monet opiskelijoista elävät niin kutsuttuja ruuhkavuosia, jolloin tehokkaan ajankäytön ja itsensä johtamisen merkitys korostuu kiireisen arjen keskellä.
YAMK-koulutus työelämän kehittäjänä
Julkaisun kirjoittajina ovat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat sekä heitä ohjanneet opettajat. Ylempi AMK-tutkinto on Master-tason tutkinto, eli ylempi korkeakoulututkinto. Opiskelijoilla on ammattikorkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus omalta alalta.
Julkaisussa esitellään valmiita ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämistöitä ja tuodaan esille niiden merkitystä alueen elinkeinoelämälle. Tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulussa opiskelee yli 300 liiketoiminnan kehittämisen YAMK-opiskelijaa.
– YAMK-tutkinnon suorittajat ovat työelämän kehittäjiä. Osaaminen menee kehittämisprojektien kautta suoraan käyttöön työelämään, Aali kuvailee koulutuksen luonnetta.
Lataa julkaisu ilmaiseksi käyttöösi:
Vuorovaikutuksella hyvinvointia työelämään
Paula Aali (toim.)
