Hyvä vedenlaatu turvataan suunnitelmallisella toiminnalla
Uudenkaupungin makeavesiallas on tärkeä raakavesilähde suurelle väestöryhmälle sekä virkistyskäyttö- ja luontokohde lähialueen asukkaille. Sen vedenlaatua ja luontoarvoja uhkaa kuitenkin erityisesti ulkoinen kuormitus. Altaan tärkeimpiä riskitekijöitä, vedenlaatua sekä luonto- ja virkistyskäyttöä selvitettiin Turun AMK:n koordinoimassa hankkeessa.
Uudenkaupungin vesistöjen vedenlaadun tärkeimpiä riskitekijöitä tarkastellaan Uudenkaupungin makeavesialtaan ja Sirppujoen vedenlaadun riskitekijät sekä toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi -julkaisussa. Riskiselvityksen perusteella muun muassa valuma-alueen happamat sulfaattimaat, ravinnekuormitus, vesiliikenne, öljy- ja kemikaalipäästöt sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat mahdolliset riskit lukeutuvat näihin riskitekijöihin.
Julkaisussa esitetään tärkeimpiä toimenpidesuosituksia riskien minimoimiseksi. Lisäksi riskiselvityksellä tarjotaan taustatietoa Uudenkaupungin Vedelle muun muassa uuden varautumissuunnitelman tekemiseen.
Tutustu julkaisuun verkossa: Uudenkaupungin makeavesialtaan ja Sirppujoen vedenlaadun riskitekijät sekä toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi (Turun ammattikorkeakoulu 2018).
Suunnittelulla ja parannustoimenpiteillä turvataan vesistön luonto- ja virkistyskäyttö
Uudenkaupungin makeavesiallas toimii raakavesilähteenä yli 25 000 ihmiselle. Altaaseen laskee laajalta valuma-alueelta Sirppujoki, joka osaltaan vaikuttaa veden laatuun. Sirppujoen valuma-aluetta rasittavat happamat sulfaattimaat.
Riskiselvitys tehtiin osana Turun AMK:n koordinoimaa, vuonna 2016 käynnistynyttä Uudenkaupungin makeavesialtaan käyttö- ja hoitosuunnitelma -hanketta, jonka tavoitteena oli makeavesialtaan vedenlaadun sekä luonto- ja virkistyskäyttöarvojen turvaaminen, riskikartoitukset, riskeihin varautuminen sekä muun muassa olemassa olevien seuranta-aineistojen koostaminen. Hankkeen lopputuotoksena laadittiin alueelle oma käyttö- ja hoitosuunnitelma.
Hanke tuotti makeavesialtaan ja sen valuma-alueen käytön ja hoidon tueksi osallistavaa suunnittelua, maastokartoituksia, riskikartoituksia, pienimuotoisia parannustoimenpiteitä, sekä nosti esiin kehittämistarpeita ja -ehdotuksia, joiden avulla hyvä vedenlaatu sekä luonto- ja virkistyskäyttöarvot saadaan tulevaisuudessakin turvattua. Samalla hanke tuotti aineistoa myös päätöksenteon tueksi, kuten vireillä olevan säännöstelyn lupaehtoasian taustaksi. Hankkeen lopputuotoksena saatiin alueen maanomistajat ja käyttäjät laajasti osallistava käyttö- ja hoitosuunnitelma.
Hanketta rahoittivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 lisäksi Maaseudun kehittämiskeskus Ravakka ry, Uudenkaupungin Vesi, Yara Suomi Oy Uudenkaupungin tehtaat, ProAgria Länsi-Suomi ry ja Turun ammattikorkeakoulu Oy.
Kuva: Milla Popova