Suun terveyttä kehittämässä
Suun terveydenhoidossa potilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta ja ymmärrettävää tietoa omasta terveydentilastaan edistääkseen sitä. Ennusteen mukaan potilasmäärät tulevat kasvamaan, siksi ohjauksen kehittämiseen täytyy panostaa.
Tiukan taloudellisen tilanteen edessä kunnat joutuvat tarkkaan miettimään, miten kuntalaisten hyvinvointi ja terveys hoidetaan. Uusia menetelmiä ja toimintatapoja tulee kehittää kustannustehokkaasti. Turun AMK:n suuhygienistiopiskelijat ovat olleet mukana tässä kehitystyössä opinnäytetöillä.
Opiskelija Linda Eskola toteutti moniammatillisena yhteistyönä Suomen Suuhygienistiliitto SSHL:n, Suomen Geronomiliitto ry:n, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry:n, Cloetta Suomi oy:n ja Bonyline oy:n kanssa ikääntyneen suunhoitokortin suun terveyden edistämiseen.
Katja Ainiala, Heini Eteläinen, Jaana Niemi ja Tuija Soini-Jalonen puolestaan tekivät opinnäytetyökseen potilasohjausmallin sosiaalisessa mediassa toteutettavaksi. Tapausesimerkkinä heillä oli ”Olli”, 43-vuotias diabetesta sairastava mies.
Elämän mittainen hymy
Ikääntymisen vaikutukset toimintakykyyn ja elimistön toimintaan sekä sitä kautta myös suunhoitoon edellyttää uusien toimintatapojen, välineiden ja eri ammattiryhmien yhteistyön kehittämistä. Ikääntyneet asuvat kotona pidempään ja ovat vastuussa oman terveytensä hoidosta. Siksi on tärkeää löytää jokaiselle sopivat välineet myös suun hoitoon.
Eskola kartoitti ikääntyneen suun terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja saatujen tietojen avulla hän tuotti suunhoitokortin, jolla kartoitetaan potilaan suun ja hampaiden kuntoa. Suunhoitokortti pohjautuu motivoivan haastattelun menetelmään.Suunhoitokortin rinnalle koostettiin motivoivan haastattelun ohjeet, joilla potilaan motivaatiota hoitaa omaa terveyttään pyritään kohottamaan.
Suunhoitokortti ja haastatteluopas löytyvät Suomen Suuhygienistiliitto SSHL:n jäsensivustoilta.
Potilasohjaus sosiaaliseen mediaan
Motivoivassa potilasohjauksessa pyritään aktivoimaan potilasta kyselyn avulla itse parantamaan elämäntapojaan. Ohjaus tapahtuu kahden asiantuntijan, potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen, välillä vuorovaikutuksessa sosiaalisessa mediassa.
Ohjauksen perusperiaatteiden mukaan potilaalle osoitetaan empatiaa ja vahvistetaan potilaan omaa pystyvyyttä. Samalla pyritään tasoittamaan mahdollista muutosvastarintaa sekä tuodaan esiin käytöksen ristiriitaisuuksia. Ohjauksen kulun aikana potilas käy läpi kuusi eri muutosvaihetta, joiden aikana suunhoidon ammattilainen antaa hänelle tietoa ja kannustaa häntä muutoksen läpiviennissä.
Motivoivaan potilasohjaukseen opiskelijat kehittivät kysymyspatteriston, jota voidaan sosiaalisessa mediassa hyödyntää. Kysymykset olivat suunnattu diabetespotilaalle, mutta niitä voidaan soveltaa muissakin tapauksissa. Tulos on hyödynnettävissä kaikilla terveydenhoidon aloilla ja myös vastaanotolla.
Oman alan asiantuntijana toimiminen ja kehittäminen yhdessä verkostojen kanssa kuuluvat olennaisena osana suun terveydenhoidon opiskeluun.
- On ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat pääsevät tekemään kehitystyötä yhteistyössä työelämän verkostojen kanssa. On myös erittäin palkitsevaa, kun opinnäytetöiden tulokset ovat jääneet elämään käytännön työssä, toteavat opinnäytetöiden ohjaajat Paula Yli-Junnila ja Tarja-Leena Kuusilehto.