Turun AMK:n 23. lukuvuosi on avattu

– Meillä on edessämme paljon työtä ja valintoja, mutta onneksi innovaatiopedagogiikkaa toteuttavassa Turun ammattikorkeakoulussa löytyy osaamista ja intoa niin opiskelijoilta kuin henkilöstöltä lähteä rakentamaan Varsinais-Suomesta kansainvälisen kovenevan kilpailun mallimenestyjää, jatkoi Vesa Taatila.

Turun AMK vietti lukuvuoden avaustilaisuutta nyt uudella tavalla, kun juhlayleisönä oli pelkästään oma henkilöstö ja opiskelijat. Päivän ohjelmassa puhui AMK:n ylin johto ja opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja, ja yleisö sai myös nauttia Taideakatemialaisten esityksistä.

Turun AMK:n kumppanit ja yhteistyöverkosto kutsutaan ammattikorkeakouluun syyskuussa uudentyyppiseen tapahtumaan: Tomorrow’s Show torstaina 25.9. klo 13.30.

Ammattitaito ja osaaminen, uudistuminen ja tuloksellisuus, tulevat olemaan lukuvuoden 2014-15 avainsanoja. Yhteistyön merkityksestä puhui moni. Toimitusjohtaja Sami Savolainen muistutti myös muista vahvuuksistamme, joita hän kuvaili sanoilla ”nokkeluus ja vikkelyys”.

Avajaiset sujuivat hyvässä hengessä. Yllätyksiäkin koettiin, kun kävi ilmi että musiikin opiskelijoiden esittämä tango (Cardos Gardel: ”Pour una Gabeza”) oli uuden rehtori-toimitusjohtajan lempitango. Vannoutuneena kilpatanssijana hän kutsui tanssiin suunnittelija Satu Helmin, joka selviytyikin hienosti tangon taivutuksista.

Tanssituokion jälkeen rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila puhui innostavasti Turun AMK:n tulevan lukuvuoden haasteista: tuloksiin tähtäämisestä ja toiminnan edelleen kehittämisestä (”55 opintopisteen haaste hoidetaan yhdessä pois alta ja sitten ruvetaan muihin töihin”), yhteistyön merkityksestä ja uuden strategian luomisesta 5-10 vuodeksi. Taatila sanoi uskovansa innovaatiopedagogiikkaan ja ehdottomasti siihen, että Turun AMK:ssa löytyy osaamista ja intoa niin opiskelijoilta kuin henkilöstöltä haasteiden voittamiseen ja toiminnan uudistamiseen.

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Vili Moisio vaati puheessaan, että opiskelijoiden hyvinvointiin on kiinnitettävä tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Hänellä oli huoli opiskelijoiden jaksamisesta ja hän pyysi ammattikorkeakoulua ottamaan huomioon, että tuloksiin ei päästä luomalla painetta opiskelijoiden nopean valmistumisen suuntaan.

– On luotava rakenteita, joilla opiskelija voi joustavasti suorittaa opintojaan elämäntilanteesta riippumatta, Moisio vaati ja lupasi lopuksi, kiitettyään rehtori Juha Kettusta hyvästä rehtorin kaudesta ja toivotettuaan uuden rehtori-toimitusjohtaja Taatilan tervetulleeksi:

– Me opiskelijat haluamme olla mukana tekemässä Turun ammattikorkeakoulusta Suomen parasta ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulua, jossa niin opiskelijat kuin henkilöstökin voivat hyvin ja jaksavat työssään. Ammattikorkeakoulua, joka valmentaa Suomen parhaita osaajia työelämään, ja samalla kehittää Varsinais-Suomea alueellisesti.

Moisio kiteyttikin osaltaan hyvin edellisten puhujien ajatuksia AMK:n alueellisesta merkityksestä. Yhteistyössä vaikutetaan alueella ja kilpailu käydään kansainvälisesti.

Juhlan lopuksi ansioituneille opiskelijoille myönnettiin kunniakirjat heidän hienoista opiskelusaavutuksistaan. Eräs palkituista oli animaatio-opiskelija Kari Pieskä, jonka voittoisa animaatio ”Viis varpaista” nähtiin juhlan lopuksi. Pieskä itse oli Hiroshiman animaatiofestivaaleilla (missä yleisö valitsi hänen animaationsa festareiden parhaaksi!). Palkinnon vastaanotti hänen puolestaan animaatiokoulutuksen grand old lady, opiskelijoiden vahva tuki ja opettaja Eija Saarinen.

Teksti: Anne Lehikoinen

Varsinais-Suomen menestys ammattikorkeakoulun tavoitteena

Ammattikorkeakoulut ovat olemassa alueen menestyksen tukemiseksi. Turun ammattikorkeakoulussa se tarkoittaa, että meidän pitää pystyä vahvistamaan Varsinais-Suomen kehittymistä alueeksi, jolla ”elämisen laatu on Suomen parasta” sekä Turun kehittymistä ”pohjoisen Itämeren kiinnostavimmaksi kaupungiksi”.

Meidän tavoitteenamme on tuoda alueelle kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä hyvinvointia ja aktiivisuutta yhteistyössä muiden korkeakoulujen ja kehitysorganisaatioiden kanssa.

Globaalissa toimintaympäristössämme menestystä mitataan kansainvälisesti, ei kansallisessa nollasummapelissä. Vaikka kehittyisimme paremmin kuin Helsingin, Tampereen tai Oulun alueet, ei sillä ole merkitystä, jos koko Suomen tilanne heikkenee suhteessa muuhun maailmaan. Meidän vertailuasetelmassamme keskeisiä kilpailijoita ovat niin Tallinna, Tukholma, Pietari ja Hampuri kuin Shanghai, Cambridge, Barcelona ja Daegukin.

Viime vuosina Suomi on joutunut jatkuvasti kovenevaan kilpailuun, vaikka meillä perinteisesti on ollut hyvä asema osaamistaloutena. Väkirikkaat kasvutaloudet ovat jo pitkään investoineet määrätietoisesti osaamisen kehittämiseen.

Hyvä esimerkki huimasta luvusta on Intian taannoisen pääministerin Manmohan Singhin määrittelemä tavoite saada koulutettua maahan 500 miljoonaa ammattilaista vuoteen 2022 mennessä. Kun samalla teknillisen koulutuksen taso parhaissa oppilaitoksissa (esim. kuusitoista Indian Institute of Technologya), ei ainakaan jää jälkeen länsimaisista opinahjoista, voidaan hyvin kysyä, miten tulemme pienenä maana menestymään kilpailussa suuren, hyvin koulutetun osaajajoukkojen kanssa.

Ratkaisu, josta Suomessa on jo pitkään ollut paljon kokemusta, on toimia muutosten johtajana; näyttäämuulle maailmalle suuntaa tulevaisuuteen.Oli kyseessä sitten laivan- tai autonrakennus, hyvinvointivaltion kehittäminen, biotekniikka, taiteet ja kulttuuri tai tieto- ja viestintätekniikka, olemme koko itsenäisyytemme ajan olleet monilla kapeilla osaamisalueilla aivan kansainvälisen kehityksen terävimmässä kärjessä.

Tuomalla käyttöön jatkuvasti uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja toimimme tulevaisuuden suunnannäyttäjinä ja vahvistamme omia menestysmahdollisuuksiamme. Tällainen valinta vaatii meiltä jatkuvaa kykyä toimintaympäristömme uudistamiseen; uusien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoa korvaamaan niitä aloja, joilla halvemmat tai tasalaatuisemmat tuotantojärjestelmät ovat syöneet kilpailuetumme.

Turun ammattikorkeakoulussa jo pitkään kehitetty innovaatiopedagogiikka, eli oppiminen uudistuksia toteuttamalla, antaa meille eväitä vastata jatkuviin muutostarpeisiin. Siitä on suoraa hyötyä opiskelijoillemme, yhteistyökumppaneillemme ja henkilökunnallemme. Opiskelijat saavat oppia sekä alallaan tärkeitä perustaitoja että oman alansa kehittämistä. Kumppanimme saavat konkreettista tukea jatkuvaan kehittämiseen niin opiskelijoiltamme kuin henkilöstöltämmekin.Henkilökuntamme pysyy tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta hyvin perillä työelämän ja sen vaatimusten muutoksista.

Mitä suurempi osa toiminnastamme tapahtuu opiskelijoiden, kumppaneiden ja henkilöstön tiiviissä vuorovaikutuksessa, sitä paremmin pystymme tukemaan alueen toimijoiden kehittymistä ja sitä valmiimpia meiltä valmistuneet opiskelijat ovat työelämään.

Turun ammattikorkeakoulun keskeinen tavoite alkavana lukuvuonna on tiivistää yhteistyötä alueemme toimijoiden kanssa voidaksemme luoda hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä kilpailukykyä ja kestävää kasvua koko alueelle. Samalla meidän pitää tehdä valintoja tulevaisuuden toiminnan painopisteistä, joilla voimme olla vaikuttamassa alueen globaaliin menestykseen.

Kuten ”Täällä Pohjantähden alla” -kirjan Jussin, meidänkin tulee pystyä tarkasti katsomaan, mihin kohtaan suota innovaatiokuokkamme iskemällä pystymme saamaan aikaan suurimmat vaikutukset. Meillä on edessämme paljon työtä ja valintoja, mutta onneksi Turun ammattikorkeakoulusta löytyy osaamista ja intoa niin opiskelijoilta kuin henkilöstöltäkin lähteä rakentamaan Varsinais-Suomesta kansainvälisen kovenevan kilpailun mallimenestyjää.

Vesa Taatila

Arvoisat Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö,

Dear students and personnel of Turku University of Applied Sciences

On suuri kunnia saada pitää puhe näissä 23. kertaa järjestettävissä lukuvuoden avajaisissa. Turun ammattikorkeakoulua on viime vuosina, ja etenkin viime keväänä, rieputelleet muutoksen tuulet. Tarkemmin sanottuna muutoksen myrskyt. Tilanteet huomioon ottaen selvisimme muutoksen myrskyaalloissa hyvin ja Aurinkolaivamme säästyi suuremmilta vaurioilta, emmekä ajaneet karille.

Syksyllä saamme uuden ammattikorkeakoululain, jonka turvin on hyvä lähteä rakentamaan uutta eheämpää ammattikorkeakoulua, joka on myös Varsinais-Suomelle tärkeä voimavara.

It’s a great honor to give a speech in this opening event of the academic year. The last few years have been hard on Turku University of Applied Sciences. We have managed to get over the changes and it is time to build up new, better university of applied sciences.

In Finland we can be proud of our free higher education. Everyone has equal rights to get educated, no matter where you come from or what kind of socio-economic background you have. Lately there’s been lots of talk about tuition fees and how it would effect on Finnish higher educational system. Tuition fees are not the answer. With the fees, we only drive international students away. Sweden could not afford it, neither can we. Finland needs population of working age to reduce future shortfall.

Lukukausimaksuilla ei myöskään kannusteta opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Opiskelijat kokevat työssään uupumusta ja se on kipupiste, johon myös ammattikorkeakoulun tulisi paneutua. Turun ammattikorkeakoulun strategiassa on kirjaus opiskelijaliikunnasta. On hienoa huomata, että strategisella tasolla opiskelijaliikunta koetaan tärkeäksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Pelkkä mustaa valkoisella ei kuitenkaan riitä.

Turun ammattikorkeakoulu ei ole ollut valmis resursoimaan opiskelijaliikuntaan strategisen kirjauksen lisäksi juuri ollenkaan. Liikunnalla voitaisiin ennaltaehkäisevästi hoitaa jaksamiseen liittyviä ongelmia. Lisäämällä rahallista panostusta Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaliikuntaan, olisi tulevaisuudessa mahdollista tuoda korkeakoulujen liikuntapalvelut yhteen, mikä söisi yksittäiseltä korkeakoululta pitkällä aikavälillä vähemmän resursseja.

Opiskelijoiden hyvinvointiin on kiinnitettävä tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Vaikka korkeakoululle tärkeintä on nopea valmistuminen ja oikeanlainen opintopistekertymä vuoden aikana, ei tuloksiin päästä luomalla painetta opiskelijan suuntaan. On luotava rakenteita, joilla opiskelija voi joustavasti suorittaa opintojaan elämäntilanteesta riippumatta. Rakenteita, joiden avulla opiskelija voi suorittaa opintojaksoja toisesta koulutusohjelmasta ja toiselta tulosalueelta.

Tulosalueita ei saa rahoitusmallin muutoksen jälkeen ajaa kilpailemaan toisiaan vastaan. Ikävimmässä tapauksessa kilpailusta kärsii niin opiskelija kuin korkeakoulukin. En tiedä, montako kertaa olen vuoden aikana sanonut seuraavaa: ”Me emme ole neljä erillistä ammattikorkeakoulua, vaan yksi ammattikorkeakoulu neljällä eri tulosalueella.” Tehdään opiskelijoiden liikkuvuudesta koulutusala- ja tulosaluerajojen yli helppoa ja joustavaa. Monialaisia osaajia tarvitaan tulevaisuudessa.

Liikkuvuus ei ole ainoastaan monialaisuuden näkökulmasta tärkeää. Kuten kaikki varmasti tietävät, opintotukea ei tulevaisuudessa voi saada toiseen saman tasoiseen tutkintoon. Siksi olisikin tärkeää, että luomme korkeakoulun sisälle mahdollisuuden vaihtaa koulutusalaa. On myös korkeakoulun etujen mukaista, että opiskelemaan hyväksytty nuori valmistuu meiltä. Keskeyttäminen ei palkitse ketään.

Hyvinvoiva opiskelija on suoraan verrannollinen hyvinvoivaan korkeakouluun. Me opiskelijat emme kaipaa enempää keppiä, vaan porkkanaa, jolla saavutetaan halutut tulokset. Me opiskelijat haluamme myös siirtyä työelämään jaksavina ja terveinä.

Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on lain mukaan oltava opiskelijakunta. Opiskelijakunta TUO on lakisääteisen asemansa turvin jo 8 vuotta toiminut opiskelijoiden äänitorvena ja edunvalvojana. Tästä huolimatta Opiskelijakunta TUO tuntuu olevan teille ammattikorkeakoulun henkilöstön jäsenille vielä vieras. TUOlla on vapaaehtoisia jäseniä jo 4700, mikä on yli puolet läsnä olevista opiskelijoista. Kasvava jäsenmäärä 

kertoo siitä, että olemme vuosien varrella tehneet jotakin oikein. Olemme olleet mukana kehittämässä ammattikorkeakouluamme ja etenkin laatupuolella olemme tehneet uusia avauksia. On ollut ilo huomata, että vuosi vuodelta opiskelijakunta TUO koetaan tärkeämmäksi osaksi ammattikorkeakoulua. Meitä kuunnellaan aidosti, eikä vain siksi, koska laissa sanotaan niin.

Me opiskelijat haluamme olla mukana tekemässä Turun ammattikorkeakoulusta Suomen parasta ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulua, jossa niin opiskelijat kuin henkilöstökin voivat hyvin, ja jaksavat työssään. Ammattikorkeakoulua, joka valmentaa Suomen parhaita osaajia työelämään, ja samalla kehittää Varsinais-Suomea alueellisesti. Tehtävän onnistumiseen meillä jokaisella on avain.

Toimitaan yhdessä, sillä jos pelaamme toisiamme vastaan, emme pääse parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Turun ammattikorkeakoulusta löytyy paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka saamme käyttöön vain puhaltamalla yhteen hiileen.

Haluaisin kiittää opiskelijoiden ja opiskelijakunnan puolesta rehtori Juha Kettusta, joka on tarmokkaasti vienyt ammattikorkeakouluamme eteenpäin 13 vuoden ajan. Samaan aikaan, kun toimipisteverkkoa on onnistuneesti tiivistetty Turkuun ja Saloon, on ammattikorkeakoulusta tullut aina vain tärkeämpi osa Varsinais-Suomea ja sen vaikuttavuutta. Rehtori Kettusen ansiosta Turun ammattikorkeakoulu on myös näinä vaikeina aikoina päässyt hyvään tulokseen.

Tervetuloa myös minun, opiskelijoiden ja opiskelijakunnan puolesta uudelle toimitusjohtaja-rehtorille Vesa Taatilalle. Ei ole varmasti helpoin aika astua ruorin taakse ohjaamaan ammattikorkeakoulua uusille vesille. Taustatyöni tehneenä ja kollegaltani kuuleman mukaan, on luotto uuteen kapteeniimme suuri.

Luottavin silmin katson kohti parempaa huomista ja uskon, että pääsemme yhdessä eteenpäin luomaan parempaa, avoimempaa ja hyvinvoivaa ammattikorkeakoulua.

All the best for the academic year 2014 - 2015.

Kiitos!