Wellness-vallankumous muuttaa matkailua
Wellness-trendin ennustetaan muuttavan yhteiskuntaa yhtä paljon kuin aikanaan höyrykoneen, sähkön tai tietokoneen keksimisen. Kyse on asennemuutoksesta; vastuun ottamisesta omasta terveydestä.
Elintasosairauksien, stressin ja julkisen terveydenhuollon säästöjen puristuksessa yhä useampi on lomamatkoillaankin halukas kohottamaan henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan.
Wellness-vallankumous näkyy monien tuotteiden ja palveluiden myynnin kasvuna: lautaselle päätyy yhä enemmän luomua ja vihanneksia, popsitaan ravintolisiä, hankitaan vapaaehtoisia sairausvakuutuksia ja ostetaan personal trainerin palveluita. Loma vietetään luksuskylpylässä tai itseä etsien meditaatiokeskuksessa.
Suomalaisen hyvinvoinnin lähteillä
Turun ammattikorkeakoulun vetämän EU-rahoitteisen WelDest-hankkeen (Health and Well-being in tourism destination) tulokset kertovat, että kansainväliset hyvinvointimatkailijat haluavat kohentaa terveyttään kohteessa, joka tarjoaa rentoutumista, kauniita maisemia, luontoaktiviteetteja sekä hoitoja.
Suomea ei kuitenkaan tunneta hyvinvointimatkailukohteena. Kun googlettaa sanoilla wellness Finland, on tuloksena lista kylpylöistä. Ne ovat toki tärkeä osa hyvinvointimatkailua, mutta maija meikäläinen ammentaa usein hyvää oloa luonnossa liikkumisesta, kesämökin rauhasta tai vihtomalla jumittuneita lihaksia saunassa. Mustikat, tyrni sekä muut luonnon superfoodit ovat monelle suomalaiselle osa terveellistä luontosuhdetta.
Hyvinvointimatkailubuumi tarjoaa Varsinais-Suomenkin yrityksille kasvumahdollisuuksia. Ongelmana on tällä hetkellä, että ulkomaalaisen, mutta myös citysuomalaisen, on vaikea löytää terveyttä tukevaa tarjontaa. Lähes jokaisen suomalaisen matkailukohteen nettisivuilta löytyvät samat linkit: majoitus, ravintolat, nähtävyydet, aktiviteetit ja tapahtumat.
Matkailukohteen profiili ja kohderyhmäajattelu ovat piilossa. Matkailija joutuu surffaamaan epätoivoisesti läpi yrityksiä löytääkseen ohjatun sauvakävelytunnin, vähäkalorisen lounaan, mustikanpoimintaretken tai turvesaunan.
Monialaiset resurssit matkailukäyttöön, ehdottaa lehtori Telle Tuominen
WelDest-hankkeen tuloksissa tuotteistamisen tärkeys yritystasolla, mutta myös matkailukohteen johtaminen ja verkostojen voima painottuvat. Kaikkia hyvän olon elementtejä ei tarvitse saada saman katon alta, kunhan ne ovat helposti asiakkaan löydettävissä ja kohteessa osataan hyödyntää eri alojen osaamista. Asiakkaiden odotukset nousevat.
– Maailmalla wellness-kokemuksia hankkineet suomalaisetkin odottavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua, esteettisesti miellyttäviä puitteita sekä tietoa hoitojen terveysvaikutuksista. Matkailupalveluiden kehittämiseen kannattaakin kytkeä esimerkiksi terveyden ammattilaisia, ekopsykologeja, luonnontuote- tai hyvinvointiteknologiayrittäjiä, kertoo matkailupalvelujen lehtori Telle Tuominen Turun ammattikorkeakoulusta.
WelDestin hyvinvointimatkailukohteen itsearviointityökalu kriteereineen on konkreettinen apuväline matkailukohteen kehittämisessä vastaamaan wellness-megatrendiin.
Lisätiedot ajankohtaisesta
