Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 22.2.2015
opiskelijat näytön äärellä

Opettajan innovaatio korvasi satojen tuhansien laitteen

Päivystys on saanut traumahälytyksen. Se tarkoittaa, että potilaalla on jokin henkeä uhkaava vamma. Pian auto-onnettomuudessa pahasti loukkaantunut Sakari rullataan ovesta sisään. Traumatiimi saa raportin tapahtuneesta ja ryhtyy toimenpiteisiin. Menossa on Turun ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoiden ainutlaatuinen simulaatioharjoitus.

Teksti ja kuva: Sanna Lindén

– Traumapotilaan hoitoa päivystyksessä ei ole aiemmin opetettu röntgenhoitajakoulutuksessa tällaisella menetelmällä, kertoo simulaatiosta vastaava opettaja Jarno Huhtanen.

Ideana on se, että röntgenhoitajaopiskelijat pääsevät oppimaan kuvantamista mahdollisimman todelliseen tilanteeseen, jossa traumapotilasta hoidetaan päivystyksen protokollan mukaisesti. Käytännössä vastaavan tilanteen voi kokea vasta työharjoittelussa.

– Simulaatioharjoituksessa keskeistä on kommunikointi moniammatillisessa tiimissä, täsmentää Huhtanen.

Simulaatiossa on tosi kyseessä

Harjoituksessa on mukana viisi röntgenhoitajaopiskelijaa ja kaksi ensihoitajaopiskelijaa, kaikki kolmannelta vuosikurssilta. Potilaan toimenpiteet on listattu tarkkaan. Opettaja on simulaatiossa aktiivinen tiimin jäsen ja häntä säestää jo toista kertaa mukana oleva opiskelija Eveliina Ikonen. Huhtanen toimii lääkärinä ja välillä myös radiologina, jonka lisäksi hän arvioi opiskelijoiden toimintaa. 

Potilasta hoidetaan kahdessa tilassa, ensiavussa ja röntgenhuoneessa, yhteensä noin 40 minuutin ajan. Tarvikkeet ja asusteet ovat oikeita, ja tunnelma harjoituksessa on rauhallisen ammattimainen. Ylimääräisiä ei höpötellä ja kommunikointi on selkeää.

Röntgenkuvauksen osalta harjoituksen tekee aidommaksi Huhtasen suunnittelema tietokoneohjelma, joka toimii kuin aito viipalekuvauksessa käytettävä tietokonetomografialaite.  Oikea laite on kustannuksiltaan oppilaitokselle mahdoton hankinta.

– Tositilanteessa kuvauksen toteuttaminen ei saa olla oppimistilanne, vaan kuvausta on päästävä harjoittelemaan simuloidussa tilanteessa, painottaa Huhtanen.

Aiemmin simulaatiota ei ole toteutettu, koska röntgenhoitajaopiskelijoilla ei ole ollut tietokonetomografialaitetta.

– Opiskelijat olivat erittäin mielissään, että heillä oli aidontuntuinen TT-kuvauslaite osana simulaatiota. Vaikka ohjelma ei täysin vastaa oikeaa laitetta, päästään innovatiivisella toteutuksella kuitenkin harjoittelemaan käytännön taitoja.

Harjoituksen hyöty ammennetaan palautekeskustelusta

Potilas Sakari siirretään kuvaushuoneesta eteenpäin, ja harjoituksen toiminnallinen osuus on päättynyt. Seuraavat neljäkymmentä minuuttia käytetään yksityiskohtaiseen keskusteluun, mikä on opetuksellisesti merkittävimmässä roolissa.

– Jälkipuinti on tärkeää, koska siinä puretaan hektinen tilanne rauhallisessa ilmapiirissä, aloittaa Huhtanen.

Opiskelijat ovat palautteissaan aktiivisia ja usein samaa mieltä toistensa kanssa. Työharjoittelussa jo kokemusta saanut Antti Aakkula kehuu harjoitusta:

– Tosi autenttinen, hyvä tilanne. Olisin toivonut kokevani simulaatioharjoituksen ennen todellista tilannetta.

Muut röntgenhoitajaopiskelijat ovat tyytyväisiä siihen, että pääsivät kokemaan todentuntuisen tilanteen, jossa on mukana myös ensihoitajaopiskelijoita. Vaikka kaikki eivät ehdi kokeilla kaikkia rooleja, on hyödyllistä nähdä, miten muut opiskelijat toimivat eri rooleissa.

– Hyvä simulaatio! On hyvä nähdä traumatilanne ja miten se oikeasti etenee, tiivistää Eero Ahotupa.

Kommunikointitaitojen suuri merkitys korostuu keskustelussa. Oikeassa tilanteessa potilasta hoitavat röntgenhoitajien lisäksi röntgenlääkäri, ensihoitajat, laboratoriohoitaja, anestesialääkäri, anestesiahoitaja, sairaanhoitajia ja traumajohtaja. Viestinnän on sujuttava paitsi oman kollegan kanssa myös koko traumatiimin kanssa.

– Kommunikoi selkeästi ja rohkeasti, voit joutua jopa tivaamaan vastauksia, kannustaa Huhtanen.

Huhtanen käy läpi tarkasti yksityiskohdat ja esittää ryhmälle tiukkojakin kysymyksiä.  Hän painottaa, että parasta oppia on se, että harjoituksien tilanteet eivät mene ihan putkeen. Auki unohtuneet ovet ja huolimattomat lausahdukset selvitetään, ja niistä opitaan. Sakari oli kuitenkin hyvissä käsissä.