Lähiesimiehen asema kiinnostaa
Lähiesimiehen asema herättää mielenkiintoa ja se noussee keskusteluissa laajemmin esille tulevan SOTE-uudistuksen myötä. Kari Salonen, Kai Schleutker ja Ilkka Uusitalo pohtivat, että lähijohtaminen ei ole koskaan aikaisemmin ollut työnä yhtä vaativaa, kuin se on 2010-luvulla.
Kari Salonen, Kai Schleutker (ent. Reikko) ja Ilkka Uusitalo kirjoittivat vuonna 2010 julkaisun Puun ja kuoren välissä – lähijohtajuus sosiaali- ja terveysalalla. Se on ollut Turun AMK:n luetuimpien julkaisujen joukossa siitä asti. Aihe on edelleen ajankohtainen, ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan yhteiskunnallisten muutosten kourissa.
Vaikka julkaisussa käsitellään sosiaali- ja terveysalan lähijohtajuutta, tulokset ovat sovellettavissa monelle sektorille. Esimiestyössä on paljon yleistettävää.
- Julkaisussa nousee esille, että lähiesimiehellä pitää olla vahva oman alan asiantuntemus. Sen lisäksi hänen pitää hallita henkilöstö- ja taloushallintoa aina enenevässä määrin, toteavat Salonen ja Schleutker.
- Sosiaali- ja terveysalalla vaaditaan myös lainsäädännön tuntemusta, huomauttaa Uusitalo.
Lähiesimies vastaa palvelujen tuottamisesta, huolehtii henkilökunnan saatavuudesta ja ammattitaidosta sekä vastaa asiakkaiden välittömiin tarpeisiin. Usein asiakkaiden lisäksi on huomioitava myös heidän omaisensa. Henkilökuntaa rekrytoitaessa ja johdettaessa nousee esiin ikäjohtaminen.
Puun ja kuoren välissä
Julkaisu sai alkunsa, kun kirjoittajat huomasivat, että lähiesimiehen asemaa oli aikaisemmin tutkittu suhteellisen vähän, yleistä johtamistutkimusta taas on tutkittu paljon. Tutkittua tietoa työn sisällöstä, arjen kuvauksesta ja kokemuksista ei ollut.
- Tutkimuksen pohjana käytettiin erikoistumisopintojen esimieskoulutuksessa tehtyjä esseitä lähiesimiestyöstä sekä Varsinais-Suomen alueella tehtyjä lähiesimiesten haastatteluja. Julkaisun perustana oli siis sekä kokemuspohjaa että teoriatietoa, toteaa Uusitalo.
Kokemusmateriaalista nousi esiin, että lähiesimiehen asema on haasteellinen ja osaamisvaatimukset ovat koko ajan kasvaneet. Heidän pitää osallistua jokapäiväiseen työhön ja hallita substanssiosaaminen ja henkilöstöosaaminen, sekä toisaalta ylhäältä päin tulevat johtamismallit.
- Hänen pitää hoitaa, organisoida, ratkaista asioita, tulla ihmisten kanssa toimeen; vaaditaan itsenäistä johtamistyötä, vaaditaan tulosta aikaiseksi. Heidän pitää huomioida työssä kasvava resurssipula ja muut talouteen vaikuttavat asiat, jotka vaikuttavat henkilöstön ja arjen toiminnassa, mainitsee Salonen.
Rekrytointiprosessin merkitys kasvaa tehtävän vaatimusten kasvaessa. Ehkä syystäkin tehtäviin ei kuitenkaan kovin innokkaasti hakeuduta. Vaatimukset ovat kovat, mutta tehtävä ei ole helppo.
- Monenlaisten vaatimusten lisäksi lähiesimiestyö on yksinäistä. Heidän pitäisi saada vertaistukea toisilta samoissa tehtävissä olevilta, sillä se helpottaa johtamista, toteaa Schleutker.
- Vertaistuki auttaa ennakoinnissa, ajatusten selkiyttämisessä, muutoksiin valmistautumisessa, kokemusten ja tunteiden jakamisessa. Vertaisuus ja osallisuus, viiteryhmään kuuluminen on tärkeää, jatkaa Uusitalo.
Tulevaisuus näyttää, mikä on lähijohtajan paikka tulevassa SOTE-uudistuksessa. Julkaisua tullaan luultavasti lukemaan ahkerasti jatkossakin.
