Meriklusterin tärkeys korostuu
Kuusi suomalaista rannikkokaupunkia ja merialan keskeiset toimialaliitot ovat laatineet yhteisen kannanoton suomalaisen meriklusterin tulevaisuuden puolesta. Toimijoiden yhteisenä tavoitteena on suomalaisen meriklusterin kehittäminen entistäkin kilpailukykyisemmäksi.
Turun ammattikorkeakoulu sai vuoden alussa opetus- ja kulttuuriministeriöltä erillistä strategiarahoitusta, jonka yhtenä tarkoituksena on meriklusterin kehittäminen. Yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa muodostettu Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL tukee alan kehittämistä mm. syventävän koulutuksen ja käytännöllisten kehittämisprojektien kautta.
Nyt kuusi suomalaista rannikkokaupunkia ja merialan keskeiset toimialaliitot ovat laatineet yhteisen kannanoton suomalaisen meriklusterin tulevaisuuden puolesta. Toimijoiden yhteisenä tavoitteena on suomalaisen meriklusterin kehittäminen entistäkin kilpailukykyisemmäksi.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Turun, Vaasan, Porin, Kotkan, Rauman ja Uudenkaupungin kaupunginjohtajat sekä johtajat Meriteollisuus ry:stä, Satamaliitosta, Varustamoyhdistyksestä ja Satamaoperaattoreista.
Rannikkokaupungit ja toimialaliitot ehdottavat, että tuleva hallitus laatii meriklusterille kilpailukykystrategian vuosille 2016–2022 ja käynnistää sen mukaiset pitkäjänteiset kehittämisohjelmat rahoitusinstrumentteineen. Vastaavia meriklusterin strategioita on jo tehty useissa Suomen kilpailijamaissa.
Meriklusterin toiminnan kehittämiseksi tulevan hallituksen pitäisi myös sitoutua meriklusteriin sisältyvien ja sitä palvelevien tietoverkkojen, tietoliikennejärjestelmien ja liikenneyhteyksien kehittämiseen.
Oleellisen tärkeää on myös, että voimassaolevat, EU-komission meriliikenteen valtiontuen suuntaviivojen mukaiset tukitoimenpiteet varustamoelinkeinolle ylläpidetään Suomessa.
– Meriliikenteen, logistiikan ja meriteknisen suorituskyvyn ylläpidolla ja kehittämisellä on Suomelle pysyvä strateginen merkitys ja Suomen meriklusterin kilpailukyvyn ylläpito ja vahvistaminen edellyttävät pitkäjänteistä ja johdonmukaista panostamista kehittämiseen, kannanotossa sanotaan.
Meriklusteri työllistää Suomessa yhteensä noin 40 000 henkilöä. Työpaikoista noin puolet on merikuljetusten ja logistiikan ja puolet meriteknisen tuotannollisen ja palveluliiketoiminnan piirissä. Koko meriklusterin vuosittainen liikevaihto Suomessa on noin 14 miljardia euroa.
Meriklusterin tuotannollinen ja palveluliiketoiminta kattaa koko Suomen. Merellisillä elinkeinoilla on erityisen vahva asema Suomen rannikkoalueiden elinkeinorakenteessa.
Meriklusteri myös kasvaa koko ajan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kasvualoja ovat erityisesti merellinen matkailu, merellinen bio-, energia- ja ympäristöteknologia, ja merelliset luonnonvarat. Näihin panostetaan myös EU -tasolla panostetaan Blue Growth -strategian puitteissa.
– Meriklusterin johdonmukainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä merkittävässä mittakaavassa erityisesti työllisyysvaikutukset huomioiden, kannanoton allekirjoittajat painottavat.
Oleellista meriklusterin kehittämisessä on valtion pitkäjänteisen tuen lisäksi alan toimijoiden välinen tiivis yhteistyö. Kannanotossa korostetaan sitä, kuinka panostuksia on suunnattava erityisesti osaamiseen ja koulutukseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä toimialan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.