Uudenlaista syöpäkuntoutumista ja vertaistukea virtuaalimaailmassa
Turun ammattikorkeakoulussa on aloitettu uudenlaista teknologiaa hyödyntävä pilottiprojekti rintasyöpäpotilaiden kuntoutumista varten. Perinteisistä, kasvokkain kokoontuvista ohjaus- ja vertaistukiryhmistä poiketen syöpäkuntoutujat pääsevät jakamaan kokemuksiaan Second Life -virtuaaliympäristössä.
Teksti: Linda Pyykkönen, viestintäharjoittelija
Second Life on internetissä toimiva virtuaalimaailma, jonka käyttäjät luovat itselleen hahmoja eli avatareja. Se on ennen kaikkea sosiaalinen kanava, joten kommunikointi on tärkeässä roolissa. Projektia toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen asiantuntijoiden, psykologin, ravitsemusterapeutin ja neuvontahoitajan kanssa. Projekti on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
- Sekä asiantuntijat että syöpäkuntoutujat ovat kokeneet, että virtuaaliset hahmot tuovat hyvän intimiteettisuojan, ja sitä myötä uskalluksen puhua vaikeistakin asioista, toteaa hankkeen projektipäällikkö, terveydenhoitaja ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleva Katja Essén.
Projektissa mukana oleva Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja, terveystieteiden tohtori Raija Nurminen kertoo, että projektin juuret ovat Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku -kehittämishankkeessa, joka sai alkunsa vuonna 2009.
- Lähtökohtana oli, että kuntoutumista ei nähdä pelkkänä fysioterapiana, vaan kokonaisvaltaisena psykofyysissosiaalisena kuntoutumisena, korostaa Nurminen.
Alusta asti ammattikorkeakoulu on tehnyt tiivistä yhteistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Vuodesta 2012 alkaen hankkeessa suunnattiin katse yhä tiiviimmin tulevaisuuden haasteisiin. Tässä tapauksessa se tarkoitti virtuaalimaailman suomia mahdollisuuksia terveyden edistämisen ohjauksen ja vertaistuen kehittämisessä. Second Life -virtuaalimaailman käyttö tukiryhmän alustana ideoitiin yhdessä syöpäyhdistyksen kanssa.
- Mitä enemmän projekti on konkretisoitunut, sitä kiinnostavammaksi se on tullut. Erityisesti tämä on näkynyt henkilökuntamme sitoutumisessa hankkeen toteutukseen, toteaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Tiina Surakka.
Erilainen luova tekeminen on syöpäkuntoutujille valtava voimavara. Erilaisissa Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku -hankkeen osaprojekteissa on järjestetty esimerkiksi draama- ja kirjoittamisohjausta. Kuntoutujat ovat itse toivoneet voivansa keskittyä tulevaisuuteen syöpäsairauden sijasta olemassa olevan terveyden kautta.
Kiinnostusta ulkomailla saakka
Syyskuun 2014 alussa Katja Essén oli esittelemässä projektia Kööpenhaminassa kansainvälisessä syöpäkonferenssissa. Siellä hän huomasi, että syöpäpotilas huomioidaan nyt ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin asiantuntijana omassa hoidossaan ja kuntoutuksessa.
- Tätä tulevat tukemaan erilaiset tietotekniset sovellukset ja niiden hyödyntäminen, Essén uskoo.
Konferenssissa projekti sai innostuneen vastaanoton, ja se herätti uteliaisuutta kansainvälisessä asiantuntijaryhmässä.
- Kritiikkiäkin esitettiin esimerkiksi siitä, voiko anonyymiteettiä käyttää väärin. Yleisesti ajateltiin kuitenkin, että tämä on kehittämisen, tutkimisen ja kokeilemisen arvoinen asia, joka voi johtaa jopa reaalimaailman palveluita tukevaan asiakaslähtöiseen ratkaisuun, Essén kertoo.
Pilottiin osallistuneilta rintasyöpäkuntoutujilta, kehittämistyöhön osallistuneilta ja ohjauksessa mukana olleilta asiantuntijoilta on kerätty päiväkirja-aineistoa heidän omista kokemuksistaan. Aineiston analysointi on vielä kesken, mutta Essén uskaltaa ennakoida tuloksia jo nyt.
- Virtuaalimaailmaan uppoutuminen on tuonut käyttäjille aivan uudenlaisen läsnäolon tunteen, Essén sanoo.
Saman on todennut myös Raija Nurminen.
- On mielenkiintoista nähdä, miten roolihahmojen luominen vaikuttaa keskusteluun ja asioiden jakamiseen. Kiintoisaa on myös, millä tavoin oman kokemuksensa saa puettua sanoiksi, kun vertaistuki on kasvotonta sekä ajasta ja paikasta riippumatonta, hän pohtii.
Riskeistä huolimatta tärkeä kehityskohde
Teknologiaan nojaava ympäristö asettaa toiminnalle luonnollisesti omat riskinsä. Second Lifen tietosuoja, sen pelillisyys ja pelimaailman koukuttavuus sekä eri-ikäisten ihmisten teknologia-osaaminen ovat herättäneet eniten kysymyksiä. Mukana olevat asiantuntijat kokevat virtuaaliohjauksen ja sen kehittämisen kuitenkin tärkeänä, koska se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman etäohjauksen ja vertaistuen nykyaikaisin menetelmin.
Second Lifen hyödyntäminen on Tiina Surakan mielestä varteenotettava ajatus esimerkiksi lasten kuntoutumismallin kehittämisessä. Raija Nurminen kertookin, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa on jo alustavasti keskusteltu lapsille ja nuorille suunnatusta syöpäkuntoutumisprojektista.
