Sivu päivitetty 13.4.2016

Internet of Things tuo työtä tuhansille suomalaisille tietotekniikan insinööreille

Internet of Things (IoT) tarkoittaa aiemmin erillisten, melko yksinkertaisten itsenäisten laitteiden kytkeytymistä yhteen internetin kautta. Tällainen osista muodostuva kokonaisuus pystyykin tarjoamaan skaalautuvia palveluita, jollaisia aiemmin ei ole kyetty toteuttamaan.

 Ennusteiden mukaan internetiin kytkeytyy 26 miljardia IoT-älylaitetta seuraavien viiden vuoden aikana. Markkina on valtava, ja alalla on työtä myös tuhansille suomalaisille tietotekniikan insinööreille.

Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio, viestintävastaava

-    Kun mietimme kuluttajasektoria, voisivat tällaisia yhteen kytkeytyviä laitteita olla esimerkiksi erilaiset kodinkoneet ja talotekniikka, yliopettaja Jari-Pekka Paalassalo Turun ammattikorkeakoulusta toteaa.

Kuluttajalle IoT mahdollistaa jatkossa mukavamman, turvallisemman ja edullisemman asumisen. Seniorikansalaiset voivat puolestaan tekniikan ansiosta selviytyä kotonaan yhä pidempään.Sovelluskohteita on runsaasti – teknologiset esteet tulee kuitenkin ensin voittaa. Paalassalo kertoo uuden tekniikan sovelluskohteista ihmisten arjessa:

-    Esimerkiksi liesi, uuni, sähkökiuas, tiskikone, pesukone, kuivausrumpu ja muut hetkittäiset sähkön suurkuluttajat voisivat jatkossa oppia jakamaan keskenään tietoa sähköntarpeestaan. Näin ne voisivat samalla sopeuttaa toimintaansa sähkötariffeihin sekä mahdolliseen huoneiston pääsulakkeen rajoitukseen, Paalassalo pohtii.

Yrityksille kotitalouksien IoT antaisi mahdollisuuden saada täsmällistä tietoa kulutustottumuksista. Sitä kautta mainontaa olisi mahdollista kohdentaa tiukasti kohdennetuille asiakasryhmille.

Kuluttajasektorin lisäksi IoT:llä on valtavia mahdollisuuksia myös teollisuudessa (nk. teollinen internet) ja yhteiskunnan infrastruktuurin hallinnassa. Sovelluskohteita on mahdollista löytää niin ympäristönsuojelusta, energiantuotannosta ja -siirrosta, liikenteestä kuin terveydenhoidosta.

IoT:n läpimurto edellyttää teknologisten esteiden voittamista. Rakennuskanta ja infrastruktuuri uudistuvat hitaasti. Ei myöskään ole mahdollista, että jokainen anturi ja laite voisi edellyttää kiinteää sähkönsyöttö- ja datasiirtolangoitusta:

-    Voittajaksi selviää sellainen teknologia, joka mahdollistaa langattomat yhteydet ja pitkän toiminta-ajan pariston varassa, mutta pystyy tarvittaessa venymään myös äänen ja videokuvan siirtoon, Paalassalo miettii.

Mikä voisi olla IoT-läpimurtotekniikka?


Vaikka WLAN/WiFi-tekniikka tarjoaa runsaasti siirtokapasiteettia ja on jo yleisesti kodeissa saatavilla, ei se kuitenkaan ole kelvollinen kandidaatti IoT-ratkaisuksi:

-    Yhteyden ylläpito edellyttää runsaasti käyttöenergiaa. Ei ole mielekästä tapaa toteuttaa yksinkertaista WiFi-lämpömittaria makuuhuoneen seinälle, tai edullista virtausmittaria käyttövesijohtoon, Paalassalo toteaa.

Yksi vahvimmista voittajaehdokkaista on Bluetooth:

-    Se on todella tällä hetkellä yksi vahvimmista kandidaateista IoT-läpimurtoteknologiaksi, sillä uusin Bluetooth Core -standardi 4.1 tarjoaa ratkaisuja niin pienivirtaiseen anturointiin (Bluetooth Low Energy, BLE) kuin intensiivisempään datasiirtoonkin (High Data Rate, HDR), Paalassalo kertoo.

Turun AMK:n EB-IoT-projektissa (Embedded Bluetooth and Internet of Things) tavoitteena on luoda edellytyksiä Bluetooth- ja IoT-osaamisen vahvistamiselle Turun talousalueella, tukea teknologiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä edistää teknologioita hyödyntävien yritysten toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena on lisäksi kehittää yhteistyötä Turun alueella toimivien IoT-toimijoiden välille. Yhteistyön kehittämistä toteutetaan konkreettisten yrityslähtöisten IoT-demojen sekä laboratorio- ja testausyhteistyön kautta. Lisäksi projektin tavoitteena on kehittää yhteisiä testaustyökaluja, jotka ovat alueen yritysten hyödynnettävissä.