Luokat-performanssi nosti tabun esiin

Esityksessä kirjaston kirjat oli jaettu luokkiin, jotta ne olisi helpompi erottaa toisistaan ja jotta oikeaa kirjaa osaisi etsiä oikeasta paikasta. Työryhmän jäsenet Aino Ojala, Emmi Länsman, Mira Vornanen, Jonna Halli ja Sini Talonen kertovat, että alkuperäinen idea teokseen tuli tekijöiden saamista luokitteluista ja kommenteista.

– Tähän teokseen meillä on eri lähteistä otettuja luokitteluja ja kommentteja, joita me sijoittelemme aika mielivaltaisesti eri paikkoihin. Tekstipätkät voivat olla poliitikkojen tai julkisuuden henkilöiden sitaatteja, kommentteja keskustelupalstoilta tai tavallisten ihmisten kertomia, joten ne ovat varsin laajalta kasattuja, sanoo Emmi Länsman.

Länsman kertoo,että teoksessa pyritään käsittelemään luokittelun erilaisia muotoja performatiivisin keinoin. Tavoitteena oli myös kävijän oman ajatusmaailman herääminen.

– Toivomme, että kirjaston asiakkaat pystyisivät samaistumaan tai löytämään uusia näkökantoja näiden kommenttien kautta teoksiin, joita he lukevat. Samalla esitys kyseenalaistaa ihmisten omaa tapaa kommentoida ja luokitella muita ihmisiä.

Ei ikinä valmis teos

IPIP-hankkeen kaikki tapahtumat sijoittuvat Turun Linnankadulle. Viime keväänä kaupunkilaiset pystyivät esimerkiksi toteuttamaan oman taiteellisen tuopinalusen tai piirtämään katuliiduilla. Silloin yhteistyötä tehtiin lähinnä Linnankadun pienten yritysten kanssa, nyt vuorossa olivat ei-kaupalliset toimijat. Länsman tarkentaa, että ensin oli idea ja sitten paikka.

– Ajatuksena oli, että performanssi olisi tehty alun perin kaupassa, mutta tämä on sen verran mukautuva, ettei se ole paikkaan sidottu.

Esityksen aikana työryhmä kierteli ympäri kirjaston hyllyvälejä kiinnittäen pieniä laminoituja lappuja erilaisten aihepiirikylttien viereen. Länsman kertoo, että kyse on kaikesta muusta kuin suunnitelmallisuudesta ja ennakkoon tehdyistä valinnoista, joka tuo teoksen valmistumiseen oman lisämausteensa – tekijöiden oman jäljen.

– Tapahtuman käsikirjoitus ei ole ikinä valmis, eli teos syntyy samalla kun sitä tehdään. Samalla kun jaamme kommentteja ja luokitteluja, joudumme ehkä käyttämään itsesensuuria tai tilannekomiikkaa sen mukaan, mikä se konteksti on.

Luokat-performanssi oli tällä erää kertaluontoinen, mutta Länsman näkee teokselle tulevaisuuden. Samalla hän toivoo, että esitys pystyisi jatkossa tuomaan esille ja rikkomaan suomalaista luokkajakoa.

– Toivon, että ajatus lähtee kehittymään, sillä tämä ei ole itsessään vielä valmis teos. Tästä voi lähteä kasvamaan osa yhteiskunnallista taideprojektia, joka kyseenalaistaisi suomalaista luokkayhteiskuntaa. Se on meillä tavallaan tabu, mutta asia, joka on kuitenkin olemassa, Länsman huomauttaa.

Teksti ja kuva: Joni Vainio