Pakolaisleirien ongelmiin tartuttava monialaisesti
Maailman kriisipesäkkeiden ruokkima pakolaisuus on mittava ongelma, jonka hahmottamiseen tarvitaan monialaista lähestymistä. Turun AMK:n erityisasiantuntija Jari Hietaranta valottaa tuoreessa julkaisussa vähemmälle huomiolle jäänyttä aihetta pakolaisleirien ympäristövaikutuksista.
Teksti: Martti Komulainen
Kuva: Shutterstock
Maaston eroosio, puukato, luonnon köyhtyminen, puutteellinen sanitaatio ja jätehuolto vaivaavat pakolaisleirejä etenkin alkuvaiheessa ennen kuin infrastruktuuri on kunnolla rakentunut. - Ympäristöresurssien liikakäyttö voi suistaa leirin negatiivisen kehityksen kierteeseen, kirjoittaa Hietaranta kesällä ilmestyneessä, Gaudeamuksen kustantamassa ja Diak ammattikorkeakoulun toimittamassa julkaisussa "Pakolaisuudesta kotiin".
"Pakolaisuudesta kotiin" -kirja avaa eri näkökulmia pakolaisuuteen ja sen eri vaiheisiin aina kotouttamiseen saakka. Kirjan tarkoituksena on toimia lähdeteoksena pakolaisten parissa työskenteleville sekä keskustelunherättäjänä laajemminkin.
Turun AMK:n erityisasiantuntija Jari Hietaranta valottaa kirjassa pakolaisleirien ympäristökysymyksiä. Ympäristövaikutukset tulkitaan artikkelissa sekä ekologisina että sosiaalis-taloudellisina vaikutuksina.
Hietarannalla on pitkä kokemus erilaisista ympäristö- ja myös kehitysyhteistyöhankkeista. Hietarannan mukaan pakolaisleirien ympäristövaikutuksia on tutkittu verraten vähän. -Akuutissa tilanteessa monesti sattumanvaraisiin paikkoihin syntyvien leirien ympäristöasiat eivät ole päällimmäisenä, hän toteaa. Tilanteen pitkittyessä kuitenkin vaikutukset lähiympäristöön kasvavat ja infrastruktuuriin on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Paikallisväestön ääntä pitää kuunnella herkällä korvalla
Pakolaisleirit - vaikka ovatkin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta - hyödyntävät myös lähiympäristön resursseja kuten polttopuita, ja kilpailevat tällöin paikallisväestön tarpeiden kanssa. Tämä voi johtaa konflikteihin. Luontoon kohdistuviin vaikutuksiin kietoutuu tällöin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tämän vuoksi näitä kaikkia tarkastellaan Hietarannan artikkelissa.
Monialaista näkökulmaa Hietaranta tarjoilee myös ympäristöongelmien vähentämiseen. Lähiympäristöön koskevia kysymyksiä pitäisi ratkoa myös yhdessä paikallisväestön kanssa, heidän taloudellinen asema turvaten ja myös heille pakolaisleirin asukkaille suunnattuja koulutus- ja terveyspalveluja tarjoten. Tämä vähentää jännitteisyyttä leirin ja lähiyhteisön välillä.
Kirjaprojekti antoi Hietarannalle sytykkeitä ja ajatuksia mahdollisiin jatkohankkeisiin. Tutkimuksellisesti pakolaisleiri on mielenkiintoinen miniyhteiskunta, jota pitää tarkastella monialaisesti. Tällaista monialaisuutta löytyy Turun AMK:sta: terveys-, hyvinvointi-, energia- ja ympäristöasioiden osaaminen voisivat tarjota pohjaa hankkeille pakolaiskysymysten selvittämisessä.
Pakolaisuudesta kotiin. Raili Gothoni & Ulla Siirto (toim.). Gaudeamus 2016.