Lämpö talteen!
Kesäkuumalla katto hohkaa lämpöä ja asfaltti polttelee. Ilmaista lämpöä olisi tarjolla jos sen saisi säilöttyä ja otettua käyttöön kun tarvetta on. Lämmön varastoinnin ongelmia pohdittiin LÄMPÖÄ-hankkeen seminaarissa huhtikuussa Turussa.
Teksti: Martti Komulainen
Kuvat: LÄMPÖÄ-hanke
Kausisiirto. Siitä on kysymys: miten tasata lämmityksen tuotantovaihteluita niin että lämmityskaudella olisi lämpöakkuihin varastoitua ylijäämää hyödynnettävissä.
Huhtikuussa Turussa järjestetyssä Lämpöenergian varastointi -seminaarissa rohjettiin sanoa että hukka- ja ilmaislämmön talteenoton kehittyminen voivat tuoda uuden energiamurroksen Suomeen.
Ollaan siis suurten asioiden äärellä: kausivarastoinnin avulla voidaan tyydyttää jopa 90 % lämmitysenergian tarpeesta, myös Suomessa, missä lämmitystarve eroaa jyrkästi talven ja kesän välillä.
Energiapaaluilla lämpö säilöön
Hukka- ja ilmaislämpöä olisi tarjolla kun sen saisi vaan vangittua ja hyödynnettyä. Teollisuudesta ja IT-serveritiloista vuotaa lämpöä harakoille. Keittiöt, ilmanvaihto, asfalttilämpö - hyödyntämättömiä lämmönlähteitä on runsaasti. Erilaisilla kattokeräimillä voidaan napata auringon lämpöä.
Eräs vaihtoehto lämmön keräämiseen ja tallentamiseen ovat energiapaalut, joita tutkitaan Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa LÄMPÖÄ-hankkeessa. Borehole Thermal Energy Storage eli BTES voi ladata maaperän lämpöakkuun ympäröivistä maamassoista, kattokeräimistä tai hukkalämmön lähteistä peräisin olevaa lämpöenergiaa. Perustilassaan oleva, 5-6 -asteinen, maaperä voi latauksen johdosta lämmetä jopa 12-20 asteeseen.
Lämpöakkua voidaan sitten purkaa tarpeen mukaan lämmityskaudella. Käytännössä lämpö kulkee akkuihin ja akuista vesi-alkoholi -liuoksen välityksellä. Välissä voi olla välivarastona vesitankkeja, joista lämpöä ja lämmintä käyttövettä voidaan mobilisoida nopeasti.
Lämpöpaalujen pilottikohteita LÄMPÖÄ-hankkeessa ovat Turun Skanssin vuonna 2019 valmistuva tornitalo, 0-energiatalo Kaarinassa sekä tuleva Turun AMK uusi kampusrakennus Turun Kupittaalla. Näissä on energiapaaluihin asennettu myös lämpötila-anturit. Pilottien lisäksi hankkeessa suunnitellaan energiapaaluihin liittyvää koulutusta sekä rakennustapaohjeistusta.
Älyä ja joustoa energiaratkaisuihin
Järkevä lämmitys on kokonaisuus, johon kuuluu energiaohjauksen optimointi, jopa huonekohtaisesti. Seminaarissa esiintynyt Fourdeg -yritys markkinoi älykkäitä lämmitysratkaisuja. Pilvipalveluun kytketyt älytermostaatit säätävät taloyhtiöissä ja liiketiloissa huonekohtaista lämpötilaa tarpeen ja mieltymysten mukaan. Jos asunnossa ei oleilla koko aikaa voidaan lämpötilaa alentaa. Lämmityksen kysyntäjousto voi tuoda säästöä 10-15 % lämmityskustannuksiin.
Hukan vähentämiseen sekä älykkäisiin ja joustaviin energiaratkaisuihin ajaa fossiilisten energiavarojen hupeneminen ja ilmastovaikutukset. Lisäksi uusilla energiaratkaisuilla on positiivisia työllisyysvaikutuksia. Siihen LÄMPÖÄ -hankekin tähtää: “ Lämpöä-hankkeen tarkoitus on tuoda tunnetuksi lämpöenergian varastointimahdollisuuksia ja luoda sen ympärille uutta liiketoimintaa", kuvailee projektipäällikkö Rauli Lautkankare.