Kari Salmisen muistoja Turun kulttuurikoulutuksen vaiheista
Taideakatemian juuri eläkkeelle jääneellä vahtimestari Kari Salmisella on monia värikkäitä muistoja työvuosien varrelta. Hän aloitti syyskuussa 1992 Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa ja päätti työnsä Turun ammattikorkeakoulu Oy:ssä.
Salminen totuttelee nyt kotonaoloon. Työuraan mahtuu 20 vuotta ensin yksityisyrittäjänä ja sen jälkeen yli 21 vuotta kulttuurikoulutuksen parissa. Vahtimestarin silmin on nähty paljon, mutta paljon koetusta jätetään myös kertomatta.
– Olihan se mielenkiintoista työtä. Ja outoa on tämä vapaa-aika nyt, vähän kuin lomalla olisi. Nyt voin kylläkin aamuisin kyyditä vaimoa samaan paikkaan, ainakin näin aluksi, Kari hymähtelee, koska vaimo työskentelee edelleen Taideakatemiassa.
Vahtimestarin työstä
Aikaisemmassa maailmassamme tarvittiin vahtimestareita ja talonmiehiä. Miehiä, jotka huolehtivat siitä, että ”paikat pysyvät kunnossa”. Nykyään heitä ei enää tapaa samalla tavalla.
Tutvon eli Taiteen ja viestinnän oppilaitoksen rehtori Maija Palonheimo kuitenkin huomasi parikymmentä vuotta sitten, että vahtimestarille olisi tarvetta. Kari sai illalla puhelinsoiton ja lähti seuraavana aamuna töihin.
– Aika oli silloin ihan eri. Alkuun koulussa ei tietenkään ollut tietokoneita eikä kännyköitä. Tutvossa oli rehtorin lisäksi puhelin vain opettajainhuoneessa. Sieltä sitten soittelin hankintoja ja rakennuksen kunnossapitoon liittyviä asioita. Muistan, että apulaisrehtori Janne Auvinen hankki minulle ja itselleen myöhemmin kännykän. Sehän oli niin iso, ettei se mahtunut taskuunkaan, valtava kapula.
– Yksi tärkeä tehtäväni silloin 90-luvun alkupuolella oli opiskelijoiden ruokalippujen jakaminen. Pieniä lippusia, joita jaettiin tarkkaan opetuspäivien mukaan. Myös tussit ja kasetit kirjattiin ja palautettiin käytön jälkeen!
Vastuullinen tehtävä oli myös matkustajakoti Onnikan hoito, kun vierailijoille vuokrattiin huoneita linja-autoaseman läheltä. Kerran hain jopa Tukholmasta asti takaisin tavaroita, jotka olivat jääneet eräällekin vierailevalle taiteilijaopettajalle.
Opiskelijoita Tutvossa oli alle sata ja toiminta oli siten monin tavoin pienempää ja kodikkaampaa. Silloiset opiskelijat voivat vieläkin hypätä kaulaan, jos jossain tavataan, silloinhan tultiin ihan eri tavalla tutuksi, muistelee Kari.
Taideakatemian henki
Kari Salminen naurahtaa, että kokemuksen myötä Taideakatemiassa melkein askeleesta erotti pääsykokeisiin tulijoista, minkä taiteenlajin ihmisiä he ovat. Lajityyppejä ehkä?
Vuosien varrella Kari on tottunut elokuvantekijöihin, kuvanveistäjiin, tanssijoihin ja moniin muihin taidealan nuoriin lupauksiin. Toiset ovat enemmän sooloilijoita kuin toiset, ja varsinkin teatteriopiskelijoissa on usein ollut tiettyä reiluutta, jota Kari arvostaa.
– Minulla on Taideakatemiasta pelkästään hyviä kokemuksia ja siellä on paljon hyviä tyyppejä. Ikävintä oli se valtava vastuu, mikä kiinteistönhoitoon ja kaikkeen siihen työhön liittyi. Siksi olenkin nyt huojentunut, kun tiedän, että Åke Honkanen ja Mikko Ilmonen jatkavat vastuullisesti sitä työtä.
Se toinen identiteetti
Ulkomuototuomareita voi tavata usein, esimerkiksi television ääreltä tai uimarannalta.
Kari Salminen on kuitenkin ihan virallinen ulkomuototuomari, nimittäin ”koirien ulkomuototuomari”. Koiraharrastustaan hän on jatkanut siitä lähtien, kun sai ensimmäisen koiransa vuonna 1963.
Kari on matkustanut koiratuomarina Etelä-Afrikassa, Australiassa, Amerikassa ja ympäri Eurooppaa. Hän on Norwichin ja Norfolkin terrierien rotujärjestön Suomen tuomarikouluttaja. Kotona Salmisilla on neljä omaa koiraa ja he kasvattavat norfolkin- ja norfwichinterrierejä yli 40 vuoden kokemuksella. Vahvan koiraharrastuksen kautta on tullut paljon elinikäisiä ystäviä.
– Olen siitä kiitollinen, että esimieheni ymmärsivät aina tätä harrastustani. Sain järjestymään tarvittaessa vuosilomapäiviä ja pystyin matkustelemaan tuomarina ympäri maailmaa. Nykyään vanhin tytärkin on ns. koiraihminen, joten näissä merkeissä me tietenkin jatkamme edelleen, pohdiskelee Salminen, 66.
Kevät tekee tuloaan ja pian puutarhanhoito kutsuu. Pihatöistä Karin voikin kohta bongata, se on ihan varmaa.
Vanhaa työkaveriaan haastatteli ja
hyviä eläkeläispäiviä toivottaa Anne Lehikoinen
Ote koulutusjohtaja Timo Tanskasen puheesta Kari Salmiselle läksiäistilaisuudessa:
”Sinä Kari olet yksi niitä henkilöitä, jotka kuuluvat kuvaannollisesti Taideakatemian kiinteään kalustoon. Olet nähnyt aitiopaikalta uusien opiskelijasukupolvien tulon ja siirtymisen työelämään.
Et ole koskaan pitänyt meteliä itsestäsi tai pyrkinyt olemaan esillä. Sen sijaan olet ollut taustatoimijana monessa Taideakatemian kehitysvaiheessa.
Olet nähnyt aitiopaikalta Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksen synnyn ja vaiheet osaksi ammattikorkeakoulua ja muuton Linnankadun toimipisteeseen. Kahdenkymmenen yhden ja puolen vuoden aikana olet ollut sairauslomalla vain muutaman päivän.
…. Rakas koiraharrastuksesi on vienyt sinua ympäri maailmaa ja on synnyttänyt uskomattomia verkostoja yhteiskuntien eri tasoilla toimiviin henkilöihin. Ja ilmeisesti jossain vaiheessa sinua houkuteltiin ulkomaille asumaankin alaan liittyen.
Haluan kiittää sinua näistä kymmenistä työvuosista Turun kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun palveluksessa!”