Sivu päivitetty 15.1.2019

Laakerit pyörivät vain korkean osaamisen ansiosta – korkeakoulutettujen tavoitteeksi 80 eikä 50 prosenttia ikäluokasta

Ryhmä varsinaissuomalaisia kansanedustajia kävi Turun AMK:ssa keskustelemassa ajankohtaisista koulutus- ja tutkimusaiheista. Tärkein viesti eteenpäin vietäväksi oli, että korkeakoulutettuja asiantuntijoita tarvitaan enemmän kuin kansallinen koulutusvisio tavoittelee. Lisäksi nyt kaivataan korkeakoulusektorille työrauhaa jatkuvien muutosten sijaan.

Teksti: Satu Haapala
Kuvat: Martti Komulainen

Rehtori Vesa Taatila alusti vieraille Varsinais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta tuoreimpien lukujen valossa, ja vertasi kasvulukuja koko maan vastaaviin.

– Minulta kysytään usein, mistä ne puhumamme 30 000 uutta työpaikkaa oikein syntyvät. Ne ovat jo syntyneet! Maakunnan työttömyys alenee ripeästi kaikissa ikäryhmissä ja seutukunnissa. Viimeksi kuluneen 3 kuukauden aikana avautui 18 prosenttia enemmän uusia avoimia työpaikkoja kuin vuotta aiemmin. Työvoiman kysyntä on laajentunut palveluihin. Kaikki muu näyttää hyvältä, mutta tekijöitä ei ole tarpeeksi, jotta yritysten hyvä vauhti ja kilpailukyky säilyisivät jatkossa, Vesa Taatila esitteli.

Luvuista voidaankin tehdä johtopäätös, että alueen positiivinen rakennemuutos ei ole vain sykli, joka menee ohi, vaan samaan aikaan on toteutunut tasonousu.

kantola.png

– Teollisuus pysyy täällä osaamisen ansiosta: meillä on hienoja menestystarinoita kuten Sandvik, Meyer, Valmet Automotive ja monet muut, jotka ovat sanoneet, että tekniikan alan huippuosaaminen on se, jonka vuoksi heidän kannattaa toimia täällä, Taatila kertoo.

Työn ja koulutuksen pitää uudistua

Kansallisessa koulutusvisiossa on asetettu tavoitteeksi, että vähintään 50 prosenttia kustakin ikäluokasta saisi korkeakoulutuksen. Tämä on liian vähän, väittää Taatila.

– Ensinnäkin, tuo ”vähintään” jää monilta huomaamatta. Toiseksi, miksi asetamme tavoitteemme alemmas kuin monet muut maat, jos samaan aikaan haluamme tehdä Suomesta maailman osaavimman kansakunnan?

Useissa korkeaan osaamiseen tähtäävissä verrokkimaissa ollaan jo tällä hetkellä selkeästi 50 prosentin tavoitteen yläpuolella, ja niissä määrä lisääntyy yhä nopeasti.

– 80 prosentin korkeakoulutustavoite edellyttää jatkumoa varhaiskasvatuksesta saakka. Myös peruskoulun päättävien osalta tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta saamme kaikki etenemään koulutusketjussa, muistutti Eeva-Johanna Eloranta.

Kun otetaan huomioon yritysten toiminnan kasvu sekä eläköityminen, työn tuottavuus ei kasva sillä, että aiempia töitä tehdään enemmän. Ratkaisu on työn uudistaminen koulutustason nostamisen kautta. Silloin saavutetaan myös elämänlaadun paraneminen, joka saa nuoret jäämään Suomeen tekemään työtä.

– Nuoret lähtevät muualle, jos eivät näe elämänlaadun paranemista näköpiirissä. Tätä tapahtuu jo, Taatila kertoi huomanneensa.

Ilkka Kantola totesikin, että parasta valtion tukea on pitää huoli osaamisen tasosta ja hyvästä asumisympäristöstä.

Yhteistyö omistusjärjestelyjä hedelmällisempää

Vieraita puhutti, miten Turun ammattikorkeakoulu asemoituu Turun seudun korkeakoulujen yhteistyökuvioon. Aiheesta käytiin vilkasta keskustelua. Erityisesti vieraita kiinnosti tekniikan alan koulutusvajeen paikkaaminen.

– Tekniikan alan korkeakoulutus on maakunnassa hyvin laajasti meidän harteillamme, vaikkei näin pitäisi olla. Olemme tänä vuonna koko maan tasolla neljänneksi suurin tekniikan alan kouluttaja. Teemme tässä tilanteessa kaiken voitavamme. Yhteinen koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri on kaikkien osapuolten käytössä, myös yritysten. Teemme Turun muiden korkeakoulujen kanssa pitkälle menevää yhteistyötä: meillä on muun muassa yhteisiä opintopolkuja, tutkimusryhmiä, tietojärjestelmiä.

– Kaikessa toiminnassa lähtökohtana on yhteistyö, eivät erilaiset omistuskuviot, koska niistä ei saada vastaavaa hyötyä, Taatila totesi.

Myös ulkomaiset yhteistyöverkostot, koulutusvienti sekä yritysyhteistyö kotimaassa tuovat omalta osaltaan apua tekniikan osaajien vajeeseen. Turun AMK:ssa voi suorittaa tiettyjen ulkomaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa yhteistyössä diplomi-insinööritutkinnon. Kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja Turun AMK:lla on menossa kaikilla aloilla yhteensä noin 200, ja niissä on mukana noin 200 yrityskumppania, joista suuri osa on oman maakunnan alueelta.

vsliitto1.png

Kupittaasta Suomen suurin yhtenäinen kampusalue – etäkampukset tukevat maakunnan työllisyyttä

Kun Turun AMK:n uudisrakennus valmistuu Kupittaan kampukselle vuonna 2020, Kupittaasta syntyy Suomen suurin yhtenäinen kampusalue. Alue ulottuu Kupittaan asemalta tuomiokirkolle, ja sen alueella opintojen parissa ahertaa 40 000 opiskelijaa viidessä korkeakoulussa.

Heidän kaikkien ei kuitenkaan tarvitse kokoontua joka päivä Kupittaalle. Kokonaan verkossa toimivat online-tutkinnot, muu verkko-opiskelu sekä maakunnassa toimivat etäkampukset tuovat joustavia opiskelumahdollisuuksia.

Uudessakaupungissa etäkampustilat ovat kaupungin ja Novidan yhteistyönä valmistumassa myös AMK-opiskelijoiden käyttöön kevään aikana, ja Loimaan kanssa neuvotellaan samanlaisesta ratkaisusta. Näin alueen yrityksissä töissä olevat voivat nostaa osaamistasoaan osallistumalla verkko-opintoihin tai etäluentoihin ilman, että tarvitsee lähteä opintoja varten Turkuun.

– Maakunnan toimipisteet ovat todella hyviä, koska elinkeinotoimintaa on joka puolella, kiitteli Olavi Ala-Nissilä.

Online-tutkinnoista on Vesa Taatilan mukaan olemassa vanhoihin kirjekursseihin perustuvia ennakkoluuloja. Verkko-opiskelu ei ole mitään sen suuntaista, vaan päinvastoin yllättävän yhteisöllistä, ovat sekä opiskelijat että opettajat todenneet.

Tässä laajuudessa kuin Turun AMK:ssa ei online-tutkintoja ole tehty missään muualla: kokonaan verkossa toteutettavia tutkintoja ovat Bachelor of Business Administration, International Business sekä sosionomi (AMK), joka oli suosituin hakukohteemme kevään 2018 yhteishaussa. Mediatuotannon tradenomi (AMK) -tutkinto toteutetaan alun intensiivijaksoa lukuun ottamatta online-ympäristössä. Lisäksi tänä vuonna on alkamassa sairaanhoitaja (AMK) -tutkintokoulutus, jonka teoriaopinnot voi opiskella kokonaan verkossa.

– Olette erittäin hyvin maakunnan toiminnan ytimessä: koulutuksen ja työelämän yhteistyön syke on löytynyt, ja sillä kyetään vastaamaan elinkeinoelämän tarpeeseen, totesi Ilkka Kanerva vierailun lopuksi.

Eeva-Johanna Elorannan tviitti vierailusta

Varsinais-Suomen kansanedustajia vierailulla Turun AMK:ssa

Pidetään laakerit pyörimässä, totesivat rehtori Vesa Taatilan tavoin Varsinais-Suomen kansanedustajat Ilkka Kantola, Olavi Ala-Nissilä, Eeva-Johanna Eloranta, Saara-Sofia Sirén, Ilkka Kanerva ja Esko Kiviranta, sekä Varsinais-Suomen liitosta erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine ja edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

 

Tutustu online-tutkintoihimme:

Tradenomi (AMK), mediatuotanto, verkko-opinnot

Sosionomi (AMK), verkko-opinnot

Sairaanhoitaja (AMK), verkko-opinnot

Bachelor of Business Administration, International Business Online

Lue myös: 

Ulkomaalaiset IT-opiskelijat helpottamaan Varsinais-Suomen osaajapulaa

Talk Puheenvuoroja: Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttumassa