Sivu päivitetty 25.9.2019

Kiinnostus tekniikkaan syntyi hevostallilla

Tekniikan aloja on pidetty pitkään perinteisinä miesten aloina. Ennakkoluuloja rikkoo esimerkiksi kunnianhimoinen konetekniikan opiskelija Ann-Marie Hamberg.

Opiskellessaan kolmoistutkintoa, hevostenhoitajan ammattitutkintoa ja lukion koko oppimäärää, eläinrakas Hamberg suunnitteli kouluttautuvansa tulevaisuudessa eläinlääkäriksi. Jossain vaiheessa opintoja eläinlääkäri vaihtui lääkäriksi, mutta koska fysiikka ei ollut vahvin aine, kääntyi kurssi biolääketieteen suuntaan.

– Hain opiskelemaan biolääketiedettä, mutta tein pääsykokeissa tyhmiä virheitä. Jälkeenpäin ajattelin, että sillä oli ehkä tarkoitus, Hamberg hymyilee.

Ajatus konetekniikan opinnoista oli kytenyt takaraivossa ja Turun ammattikorkeakoulu lisätty yhteishaussa listalle. Lukiosta hyvillä papereilla valmistunut Hamberg oli laskenut, että hänen ei tarvitse saada konetekniikan pääsykokeissa kuin noin kymmenen pistettä, niin hän on sisällä.

– Konetekniikan pääsykokeissa ajatus selkiytyi, ja aloin ehkä vähän toivoakin, etten pääse ensisijaiseen hakukohteeseeni.

Opiskelupaikka aukesi ja Hamberg alkoi tahkota opintoja nopeasti eteenpäin. Ensimmäiset matematiikan, fysiikan ja materiaalitekniikan kurssit tuntuivat helpoilta lukiotaustan ansiosta, joten aikaa jäi valinnaisille kursseille. Jossain vaiheessa Hamberg huomasi, että valinnaiset ovat täynnä. Konetekniikan insinöörin koulutuksen tavoiteaika on neljä vuotta, mutta Hamberg aikoo valmistua alle kolmessa.

– 3,5 vuoteen valmistuminen olisi mennyt helposti, mutta tiedän haluavani jatkaa opintoja diplomi-insinööriksi. Jouluna valmistumisessa on se vaara, että menee hetkeksi töihin ja tottuu parempaan palkkaan ja elintasoon, jolloin on vaikeampi hakea uudestaan päiväopiskelijaksi, Hamberg tuumaa.

Uudistamassa tekniikan alojen perinteitä

Miesten hakeutumisella tekniikan aloille on pitkät perinteet. Tekniikan aloja on pidetty miesten töinä, sen sijaan naisten on usein ajateltu työskentelevän hoiva- ja palvelualalla. Vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa suomalaiset tytöt olivat OECD-maista toisiksi parhaita luonnontieteissä, pojat sijalla 10. Tytöt olivat kuitenkin tutkimukseen osallistuneiden OECD-maiden koululaisista vähiten kiinnostuneita tekniikan ammateista.

Yhdessä Ann-Marie Hambergin kanssa Konetekniikan opinnot aloitti noin sata henkeä, joista naisia oli noin kymmenesosa. Automaatioon suuntautui reilu parikymmentä opiskelijaa, joista naisia on kaksi. Hamberg ei silti koe, että häntä olisi muiden opiskelijoiden tai henkilökunnan osalta kohdeltu eri tavalla.

– Ehkä tietynlainen vitsi häviää, kun tulee mukaan ryhmään. Töissä vanhemmat kohtelevat hieman nätimmin verrattuna miespuoleisiin opiskelijoihin. Minulle ei henkilökohtaisesti ole negatiivisessa mielessä tullut koulussa tai töissä kommenttia.

Naiseuden Hamberg näkee jopa etunaan, erityisesti työtä hakiessa.

– Kun on hyvät paperit ja naisen nimi, jää heti työtä hakiessa mieleen eikä tarvitse enää kikkailla esimerkiksi CV:n kanssa.

Unelma-ammatti Hambergilla on vielä haussa, mutta suunta on selkeä. Valmistuttuaan hän haluaa jatkaa opintoja diplomi-insinööriksi Tampereella. Hevostallilla ruokinta-automaatin toiminnasta herännyt kiinnostus automaatioon ei ole kadonnut, ja yhtenä haaveena Hambergilla onkin tulevaisuudessa yhdistää mielenkiinnon kohteensa: hevoset ja tekniikan.

–Hevosalalla on paljon mekaanista työtä mikä voisi olla mahdollista automatisoida, jos tietäisi tarpeet. Olin esimerkiksi nähnyt laukkahevosille rakennettuja treenikoneita, ja aloin silloin miettiä, et miten ravihevosille olisi mahdollista saada samanlaiset. Siitä se ajatus hakeutua konetekniikan ja automaation pariin taisi syntyä, Hamberg tuumaa.

uutiskirje-iso.png

Tytöt ja tekniikka 2019. Lisätietoa tapahtumasta löydät täältä.