Sivu päivitetty 2.12.2019

Tarmo-lautapeli tukee terveydenedistämistä yläkouluissa

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun AMK:n yhteistyön tuloksena tuotettu Tarmo-lautapeli julkaistiin ICT-Cityssä 29.11. Julkaisu- ja koulutustilaisuudessa peli jaettiin alueen erityis- ja terveystiedon opettajille.

Tarmo on terveydenedistämisen lautapeli yläkouluikäisille nuorille. Peli suunniteltiin ja toteutettiin AMK:n ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projektissa AMK-opiskelijoiden pohjatyön perusteella.

Se on suunniteltu yläkoulun terveystiedon opetussuunnitelmaan perustuvaksi. Peli jaettiin maksutta opetuksen materiaaliksi kaikille Varsinais-Suomen alueen erityis- ja terveystiedon opettajille.

– NIKO-projektissa päätoimintamme perustuu nuoria ja heidän lähiaikuisiaan osallistavaan toimintaan. Tulemme mieluusti esittelemään peliä ja järjestämään toiminnallisia tilaisuuksia terveyden edistämiseksi kouluihin sekä muihin nuorten ympäristöihin ja yhteisöihin, projektipäällikkö Minna Salakari ja projektikoordinaattori Jenni Vaskelainen kertovat.

Itsetunto ja elintapavalinnat vaikuttavat päihteiden käyttöön  

Salakari kertoi, että NIKO-projektin terveydenedistämisessä pääpaino on nuuskan vastaisessa kampanjoinnissa, mutta kaikkia nikotiinituotteita sivutaan. Nuuskan käyttö on jatkuvasti Suomessa lisääntynyt, kun taas muiden päihteiden käyttö on vähentynyt.

Nuuskan ja muiden päihteiden käyttöön nuorella vaikuttaa nuoren itsetunto. Itsetunto taas vaikuttaa nuoren elintapoihin. Kun nuorella on hyvä itsetunto, hän ei ole niin altis päihteille, hänen ei tarvitse seurata kavereiden perässä käyttäjäksi. Miten koulussa pystytään tukemaan nuoren itsetuntoa?

– Kun nuori epäonnistuu, tulisi hänen onnistumisiaan tuoda esille, pönkittää sitä eikä korostaa epäonnistumista. Nuoren täytyy tuntea, että hän ei ole läpeensä huono, vaikka joskus epäonnistuukin, Salakari huomauttaa.

Kun nuori onnistuu, hän haluaa yrittää vielä enemmän. Jos hän epäonnistuu ja häntä arvostellaan siitä, hän tuntee huonommuutta ja epäonnistuu jatkossakin. Epäonnistumisen kehä toteutuu.

Koulumenestys ja hyvä itsetunto kulkevat käsikädessä. Siksi on tärkeää, että koulussa kiinnitetään huomiota nuoren itsetuntoon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten sosiaalisiin suhteisiin, persoonaan ja osaamiseen.

– Nuori on paljon enemmän kuin pelkkä arvosanojensa summa, Salakari painottaa.

Hyvä itsetunto vaikuttaa mielenterveyteen

Nuorten mielenterveysongelmista on puhuttu paljon. Kun on hyvä itsetunto, nuori harvemmin kärsii masennuksesta ja alakuloisuudesta. Huono itsetunto ruokkii masennusta.

Nuorille kuuluminen joukkoon on erittäin tärkeää. Vertaisten joukkoon pääseminen voi aiheuttaa stressiä ja paineita päihteiden käyttöön. Jos et itse ole käyttäjä, et kuulu joukkoon.

– On sanottu, että yksikin hyvä ystävyyssuhde auttaa itsetunnon kehittämisessä. Mutta nuori haluaa kuulua joukkoon ja silloin hän on altis tekemään, mitä muut häneltä odottavat. Tämä voi vaikuttaa nuoren elintapoihin.

Aikuinen, kehitä nuoren itsetuntoa

Nuoren on tiedettävä, että häntä arvostetaan. Häntä pitää muistuttaa, että hän voi luottaa omiin kykyihinsä ja ajatella itseään positiivisesti. Kaikessa ei tarvitse olla hyvä, omia vahvuuksiaan voi kehittää.

− Nuorella tulee olla edes yksi ihminen, kenen kanssa hän voi puhua, kuka aidosti kuuntelee. Tämä ymmärtää eikä tuomitse. Hän välittää.