Ammattikorkeakoulut aloittivat innovointiosaajien valmentamisen
Ammattikorkeakoulut uudistavat TKI-osaamistaan. Jokainen Suomen ammattikorkeakoulu on sitoutunut TKI-osaajavalmennukseen, jossa rakennetaan entistä työelämälähtöisempää ja kansainvälisempää profiilia ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle.
Teksti ja kuvat: Anna Melgin
TKI-osaajavalmennuksen aloitusseminaarissa Hyvinkäällä 18.–19.3.2014 puhuttivat etenkin käytäntö- ja käyttäjälähtöisyys sekä ammattikorkeakoulujen rooli TKI-toiminnassa. Hankkeen aluksi osallistujat saivat ulkopuolisilta asiantuntijoilta evästystä innovointityöhön.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tuoreen toiminnanjohtaja Riitta Rissasen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta tuottaa konkreettisia tuloksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pk-yrityksen auttamista kansainvälisille markkinoille.
– Käyttäjälähtöinen TKI-toiminta on yksinkertaistettuna sitä, että asiakkaat ja tiedon käyttäjät ovat vahvasti läsnä tutkimus- ja kehittämisprosessissa. Tiukkojen roolitusten sijaan pitää katsoa, mitä suomalainen yhteiskunta vaatii: millaista osaamista tarvitaan ja miten ammattikorkeakoulut voivat olla hyödyksi, painotti Rissanen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) edustaja, opetusneuvos Erja Heikkinen muistutti, että aluevaikuttavuus on ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä. AMK-laki myös edellyttää tutkimus- ja kehittämistoimintaa yliopistolain tapaan.
– Jyrki Kataisen hallitusohjelma asettaa ammattikorkeakouluille odotuksia TKI-toiminnan rahoitusosuuden vahvistamisesta nykyisestä sekä yhteistyön lisäämistä, Heikkinen lisäsi.
Käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys tulevaisuuden myyntivaltteja
Suomen Akatemia johtajana juuri aloittanut Riitta Heikinheimo puhui aiemman työnantajansa Tekesin näkökulmasta. Hän kertoi, miten Tekes jo vuonna 2011 nimesi muutostekijöitä, jotka haastavat suomalaisia toimijoita uudistumaan.
– Nyt nämä tekijät ovat todellisuutta. Esimerkiksi globaali työnjako muuttuu ja toiminta siirtyy arvoverkkoihin. Mielestäni tämä on ilmeinen markkinarako ammattikorkeakouluille. Tarvitsemme nykyistä laajemman joukon yrityksiä, jotka hoitavat Suomen vientiä.
Heikinheimo nosti Rissasen tapaan esiin pk-yritykset, jotka tarvitsevat kansainvälistymiseensä apua. Ammattikorkeakoulut voisivat häneen mukaansa auttaa kasvua tavoittelevia pk-yrityksiä esimerkiksi liiketoimintamallien kehittämisessä.
– Suomalaiset eivät ymmärrä hyödyntää aineettomia arvoja, kuten luotettavuuttaan. Näillä tekijöillä on kuitenkin merkitystä esimerkiksi hankintapäätöksiä tehtäessä.
Teknologiaosaamisen sijaan Heikinheimo näkee käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden tulevaisuuden myyntivaltteina.
– Palvelu- ja työelämäinnovaatiot ovat nousussa. Tulee kuitenkin muistaa, että idea ei ole innovaatio ennen kuin se on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty.
Ammattikorkeakoulujen lunastettava paikkansa innovaatiotoimijana
Innovaatiojärjestelmien asiantuntija, professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta otti vahvasti kantaa sen puolesta, että ammattikorkeakoulut osallistuisivat innovaatiojärjestelmien toimintatapojen ja -kulttuuriin muuttamiseen.
– Ammattikorkeilla on tässä strateginen paikka! Suomen kilpailukyvyn haasteet odottavat teiltä toimenpiteitä käytäntölähtöisen innovoinnin tukemiseksi.
Harmaakorven mielestä ammattikorkeakouluilla on tilaus nousta entistä keskeisemmäksi innovaatiotoimijaksi yliopistojen rinnalle. Hänen mukaansa se vaatii uutta orientaatiota innovaatiokyvykkyyden kehittämisen sekä opetuksen ja tutkimuksen integrointiin.
– Muutoksen tekeminen ei ole helppoa, mutta suuntaviivat siihen ovat olemassa, Harmaakorpi kannusti
TKI-osaajavalmennus pysyväksi osaksi ammattikorkeakouluja
TKI-osaajavalmennuksen tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan profiilia, syventää TKI-asiantuntijuutta ja edistää kansainvälisyyttä.
– Hyvästä TKI-osaamisesta hyötyvät ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yhteistyökumppanit, joista keskeisiä ovat kasvuhakuiset kansainvälistyvät pk-yritykset ja julkisten palveluiden järjestäjät, toteavat hankkeen johtoryhmän puheenjohtajat Eero Pekkarinen (Lapin AMK) ja Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA).
Turun AMK:sta mukana ovat Milla Roininen ja Pekka Räisänen. Pilottiin osallistuvien mentorina toimii kunkin ammattikorkeakoulun TKI-johtaja. Turun AMK:ssa tämä henkilö on Ursula Hyrkkänen.
Pilottivalmennus kestää tämän vuoden, ja sen kokemuksia käytetään hyväksi toisessa valmennustoteutuksessa, joka järjestetään vuonna 2015. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin tuottaa pysyvä, eurooppalaisen laatustandardin (EQF 7) mukainen ammattikorkeakoulujen TKI-pätevyyden varmistava valmennus.
TKI-osaajavalmennushanketta rahoittaa OKM. Hankkeen hallinnosta vastaa HAAGA-HELIA ja sisällön koordinoinnista Lapin AMK. Valmennus koostuu kahdeksasta moduulista, joiden tuottamisesta vastaavat eri ammattikorkeakoulut. Sisältöjen tekemiseen osallistuu vastuuammattikorkeakoulun lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen edustajia.
