Innokampus: Psyykkinen vankila vai mahdollisuuksien karnevaali?
Miten ajanmukainen ja tiloiltaan joustava monialainen tutkimusympäristö toteutetaan? Millainen on itseään monitoroiva oppimisympäristö? Innokampus-hankkeen tavoitteena oli, että edistyksellisiä ammattikorkeakoulupedagogiikkaa tukevia konsepteja voidaan soveltaa ja tehdä näkyväksi uusien toimitilojen teknisissä ratkaisuissa.
Teksti: Kirsi-Maria Castrén-Harju
Nykyhetken tiedoilla suunnitellut oppimis- ja tutkimusympäristöt vanhenevat yleensä nopeasti hankevalmistelun ja toteutuksen aikana. Tämän vuoksi rakennukset ovat helposti epäkäytännöllisiä jo valmistuessaan.
Turun ammattikorkeakoulun, Tekesin rahoittamassa Innokampus-hankkeessa on keskitytty uudenlaiseen ajatteluun oppimisympäristöjen suunnittelussa. Näkökulmina ovat olleet erityisesti ammattikorkeakoulupedagogiikka ja ammattikorkeakoulujen sidosryhmäyhteistyö.
ICT-Cityssä 25.11. järjestetyssä loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen tuloksia käytännönläheisesti ja kuultiin myös Kupittaan kampuksen uudisrakennushankkeen valmistelun tilanteesta.
Psyykkinen vankila vai mahdollisuuksien karnevaali?
Koulutuspäällikkö Tero Reunasen mukaan työskentelytilamme määrittävät meitä myös organisaationa. "Vanhan tavan" mukaan toteutetut rakennukset saattavat jäykistää toimintamallejamme.
Rakennus voi synnyttää tiettyjä perusolettamuksia jo pelkällä fyysisellä olemuksellaan. Käyttäjä kokee esimerkiksi tarvitsevansa oman työhuoneen, vaikka tarvetta ei välttämättä olisi. Rakennuksen sisääntuloa taas valvotaan, koska niin on totuttu aina tekemään.
Jo olemassa oleva rakennus voi estää rakennuksen käyttäjien täyden potentiaalin hyödyntämisen eikä mitenkään tue uudentyyppistä ajattelua. Rakennus voi pahimmillaaan olla jopa psyykkinen vankila, muotoili Reunanen.
Monien mahdollisuuksien karnevaali
Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatilan visioimassa tulevaisuudessa palvelut siirtyvät entistäkin enemmän verkkoon. Oppimistavoissa käytännönläheisyys ja innovointi vahvistuvat.
Oppiminen tapahtuu jatkuvasti verkottoituneena, joten työskentely- ja oppimistilojenkin tulee uudistua tämän muutoksen mukana. Tiloilta tullaan vaatimaan entistä parempaa muunneltavuutta ja myös yhteisiä erikoistiloja tarvitaan aiempaa enemmän.
Millainen olisi sitten tämä uusi, innovatiivisempi työskentely-ympäristö? Reunasen mukaan rakennuksen tulee joustavien työskentelymahdollisuuksien ohella rohkaista käyttäjiään luovuuteen, kyseenalaistamaan totuttua ja luomaan uusia toimintatapoja. Sen tulee mahdollistaa avoin tiedon eteneminen ja innovointi.
Hauskuus, ironia ja leikkisyys eivät tulevaisuuden työtiloissa ole enää tuottavuuden este, vaan vahva noste tulosten syntymiselle.
Uudet oppimisympäristöt Suomen parhaalla kampuksella
Toimitusjohtaja Mikko Lehtinen (Turun teknologiakiinteistöt Oy) oli mukana visioimassa Kupittaan alueen tulevaisuutta.
Kupittaan kampussuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota avointen kohtaamisten mahdollistamiseen luomalla runsaasti rentoja kohtaamispaikkoja henkilöstölle ja opiskelijoille.
Oppimisympäristö muuttuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen. Yhteiset taukotilat, neuvottelutilat ja "hieman pakotettukin" yhteisöllisyys työpäivässä edesauttavat avointen kohtaamisten syntymistä.
Ei aivan vähäisenä tavoitteena on tehdä Kupittaalle Suomen paras työskentely-ympäristö ja samalla Suomen paras kampus.
Kehitetyt toimintamallit käyttöön
Innokampus-hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muissa julkisen rakentamisen kohteissa.
– INNOKAMPUS-hankkeen tulokset ovat hyödyksi kaikille niille, joilla on isompia uudisrakennusten hankintaprosesseja menossa. Tässä on jalostunut ideoita uusien pedagogisten tilaratkaisujen suhteen, samalla kun olemme hakeneet toimivaa konseptia uudisrakennukselle. Hanke on poikinut innovatiivisia ratkaisuja erityisesti toimitilojen tekniseen toteutukseen, kertoi projektipäällikkö Markus Forstén.
