Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 9.2.2015

Elokuvan moniottelija Risto Hyppönen siirtyy eläkkeelle

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian yliopettaja Risto Hyppönen jää eläkkeelle. Hyppönen on ollut mukana Taideakatemian toiminnassa sen perustamisesta lähtien.

Hyppösen kiinnostus elokuviin syttyi jo kouluaikoina Hyvinkäällä, jonka kolmen elokuvateatterin tarjonta tuli hänelle nopeasti tutuksi. Opinnot toivat miehen Turkuun ja harrastus kasvoi ajan mittaan työksi. Kokemusta Hyppösellä on niin tuottamisesta, ohjaamisesta, leikkaamisesta kuin käsikirjoittamisesta.

- Käsikirjoittaminen on kuitenkin se omin ja vahvin alue, Hyppönen sanoo.

Hyppönen on tuottanut, käsikirjoittanut ja ohjannut useita dokumentteja ja elokuvia, kuten Buster ja unet (1991), Tomas (1995) ja Hankikanto (2012).

– Produktioista parhaiten mieleen on jäänyt dokumenttisarja Ulkosuomalaisen tarina (2002-2010). Vaikkei se ollut sarjana aluksi sieltä kaikkein kunnianhimoisimmasta päästä, se kehittyi formaattina ja keräsi runsaasti katsojia, parhaimmillaan lähes 800 000 per osa. Sitä tehdessä sai myös matkustaa sekä tutustua uusiin ihmisiin ja olosuhteisiin, muistelee Hyppönen.

– Uran ehdoton huipentuma oli vuonna 2000, kun osallistuimme lehtori Pekka Aineen kanssa kunniavieraina Beijingin elokuva-akatemian 50-vuotisjuhliin.

Televisiosarjatuotannot tuovat jatkuvuutta elokuvakaupungille

Hyppönen oli mukana perustamassa Länsi-Suomen Elokuvakomissiota vuonna 2003. Komissio toimii yhteistyössä Taideakatemian kanssa. Se avustaa alueellisia ja kansainvälisiä elokuvatuotantoja kuvauspaikkojen etsinnässä, kuvausjärjestelyissä ja paikallisen osaajien rekrytoinnissa. Hyppönen on komission saavutuksista ylpeä.

– Olemme toiminnallamme edesauttaneet sitä, että Turku tunnetaan kansallisesti elokuvaystävällisenä kaupunkina ja yhä laajenevissa määrin myös kansainvälisesti. Esimerkiksi viime vuonna Turussa kuvattiin Mika Kaurismäen isoa kansainvälistä tuotantoa The Girl Kingiä.

Tulevaisuudelta Hyppönen toivoo enemmän televisiosarjatuotantoja.

– Yksittäiset elokuvaproduktiot ovat toki hyviä, mutta esimerkiksi 20-osainen sarja tuo jatkuvuutta työntekijöille, tuotantoyhtiöille sekä koulutukseen.

Töitä täytyy tehdä”

Kaksi kautta koulutusjohtajan pestissä toiminut Hyppönen näkee Taideakatemian tulevaisuuden valoisana taloustilanteesta huolimatta.

- Aina on ylä- ja alamäkiä. Olen nähnyt ajat, jolloin henkilökuntaa on ollut todella vähän, ja ajat, kun henkilökuntaa on ollut paljon. Kun henkilökunta on osaavaa, töitä voidaan tehdä pienemmälläkin porukalla, Hyppönen pohtii.

– Elokuvaopetuksen taso Suomessa on ylipäänsä hyvällä tolalla. Se näkyy suoraan elokuvien tasossa ja katsojamäärissä.

Taideakatemialta Hyppönen toivoo lisää yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa.

– Useimpien taidekoulujen ongelma on sisäänpäinkääntyvyys. Elokuvakomissio olikin juuri avaus tällaiseen talon ulkopuoliseen yhteistyöhön.

Hyppönen jatkaa tulevaisuudessa keikkaluontoisten töiden parissa ja valmistelee Aalto-yliopistossa väitöskirjaa kertojanäänestä elokuvissa.

– Sohvalle en jää makaamaan, töitä on tehtävä! Hyppönen naurahtaa.