Ilo irti innovaatioista
Miten ylijäämäkankaat päätyvät yrttiruukuiksi ja hygieniapussukoiksi? Voiko eläinten ruokapussien kierrätyksellä vähentää sementin valmistuksen kivihiilipäästöjä? Nämä ja monta muutakin hyvää ideaa on toteutettu Turun AMK:n opiskelija-yritys-yhteistyössä.
Teksti: Elise Koskinen & Mira Koivumäki, journalistiopiskelijat. Kuvat: Elise Koskinen
– Kaikki yhteistyöprojektit yritysten kanssa ovat todella antoisia. Kun saadaan yritykseltä oikea toimeksianto ja tehdään töitä yrityksen kanssa, niin oikeasti oppii parhaiten. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten opiskelijoiden ideoista on syntynyt ihan uusia tuotteita tai toimintatapoja yritykselle, kertoo Sara Malve, Kestävän kehityksen neljännen vuoden opiskelija ja Resurssitehokas liiketoiminta -tutkimusryhmän opiskelija-assistentti.
Nuoren opiskelija-assistentin rooli ja haasteet ryhmässä ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Parasta opiskelussa ovat olleet yritysten kanssa tehdyt oikeat projektit ja erilaiset toimeksiannot.
Sara Malve pitää opiskelija-yritys-yhteistyötä merkittävänä myös yritysten kannalta. Opiskelijat ovat kiinni ajassa uusine ideoineen ja tietoineen. Konkreettinen tekeminen innostaa opiskelijoita ja yritykset saavat tuoreita näkökulmia tekemiseen.
– Näen kestävän kehityksen olevan avainasemassa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tulevaisuudessa varmaan kaikki yritykset tulevat jollain tasolla olemaan mukana resurssitehokkuustyössä, Malve innostuu.
Onko jäte aina jätettä?
Ryhmän vetäjä KTM Piia Nurmi kertoo, että tavoitteena on synnyttää teollista yhteistyötä ja herättää yrityksiä kiertotalousajatteluun.
– Se mikä nähdään nyt ongelmana, nähdään tulevaisuudessa mahdollisuutena. Jätevirrat muuttuvat raaka-aineeksi jollekin toiselle toimijalle. Lopulta ei tunneta sanaa jäte, vaan kaikki on tuottavaa materiaalia, Nurmi visioi.
Tutkimusryhmän toiminta on työelämälähtöistä opiskelija-yritys-yhteistyötä. Lähtökohtana ovat asiakkaiden ja yhteisöjen tarpeet.
– Yritykset voivat tilata esimerkiksi resurssitehokkaita ideoita tarjoavia tutkimuksia, selvityksiä ja opinnäytetöitä. Yritykset voivat tarjota harjoittelupaikkoja ja oppimista projekteissa ja erilaisissa työpajoissa. Innovaatioleireillä valjastetaan suuren opiskelijaryhmän ideat käyttöön ja synnytetään uusia, Nurmi jatkaa.
Ideat eivät synny hetkessä, tai sitten syntyvät. Jos yrityksen omat resurssit eivät riitä ideoiden toteuttamiseen yksin, niin alueen opiskelijoissa riittää potentiaalia. Yhteistyöllä hiotaan yhdessä ajatuksia, testataan eri menetelmiä ja lopputuloksena saattaa syntyä jopa täysin uusi tuote.
Opiskelijoiden ideat ja osaaminen yritysten hyödyksi
Varsinais-Suomen yrityksiä halutaan aktiivisesti mukaan ideoimaan resurssitehokkaita ratkaisuja. Yritykset voivat tarjota opiskelijoille haasteita suunnittelusta tuotantoon. Alueen yritysten kannattaakin miettiä omia akilleen kantapäitään ja lähteä ennakkoluulottomasti yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa ideoimaan ja testaamaan aluksi vähän hulluiltakin tuntuvia ajatuksia.
Yritys-opiskelija-yhteistyöstä syntyneitä resurssitehokkaita tuotteita tai palveluita on jo nyt runsaasti. Ohessa muutama esimerkki.
Mainosbanderolleista hygieniapussukoita:
Turun kaupungin kanssa syntynyt Puistopuu-hanke kerää kaadetut puut puistoista Turun AMK:n opiskelijoiden käyttöön - puunrungoista on jo syntynyt uusiohuonekaluja. Samassa yhteydessä saatiin idea Turun kaupungin, Ruisrockin ja Turun kaupunginteatterin tapahtumiin tehtyjen banderollien uusiokäytöstä.
Turun kaupunki toimittaa tarpeettomat banderollit AMK:n varastoon, jonka materiaalit on tarkoitus tarjota muidenkin kiinnostuneiden yritysten käyttöön myöhemmin. Tekstiilialan yritys Punainen Norsu muuttaa banderollit kestäviksi kauppakasseiksi ja näppäriksi pussukoiksi uniikkikappalein.
Eläinruokapakkausten alumiini korvaa kivihiilipölyn:
Opiskelijat saivat tehtäväkseen ideoida alumiinisille eläinruokapakkauksille uusiokäyttöä. Ideoiden pohjalta syntyi yhteistyö Turun seudun Musti ja Mirri -liikkeiden, Lassila & Tikanojan ja Finnsementin kesken.
Alumiinista valmistetulla kierrätyspolttoaineella voidaan korvata kivihiilipölyä sementin tuotantoprosessissa ja samalla vähentää sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä.
SparkUp Portti 2015 avaa palvelupolut kaikille
Aina yritykset eivät tunne tarpeeksi hyvin alueen opiskelijapotentiaalia tai eivät löydä sitä. Opiskelijoiden osaaminen jää toisinaan hyödyntämättä. Keväällä 2015 starttaava SparkUp Portti -hanke pyrkii tuotteistettujen palvelujen ja monipuolisten yhteistyömuotojen avulla lisäämään korkeakouluopiskelijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on toteuttaa monialaisten opiskelijatiimien voimin asiakasprojekteja yritysten toimeksiannoista ja kehittää yritysten toimintaa.
Tutustu SparkUp Portti -hankkeeseen tarkemmin.