World Skills-kisat vaativat satojen tuntien treenin
Turun AMK:ssa tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelevalla Niko Kinnusella on edessään jännät paikat, sillä hänet on valittu Suomen edustajaksi elektroniikan osa-alueen MM-kisoihin Brasilian Sao Paoloon. Vaikka kisat järjestetään vasta elokuussa, on valmentautuminen jo kovassa vauhdissa.
Teksti ja kuva: Maija Paloposki
World Skills Competition on alle 23-vuotiaille suunnattu ammattitaidon MM-kilpailu, jossa kilpaillaan yli 40 lajissa reilun tuhannen osanottajan kesken.
Suomesta kisoihin lähtee 36 kilpailijaa. Yksi kisaajista on Turun AMK:ssa elektroniikkaa ensimmäistä vuotta opiskeleva Niko Kinnunen. Hän harjoittelee lähes päivittäin, sillä odotettavissa on vaativia koitoksia.
– Toteutan pienimuotoisia projekteja, joilla pyrin saamaan rutiinia tekemiseen. Opettelen jatkuvasti myös uutta, kuten esimerkiksi Altium designer-piirilevyn suunnitteluohjelmistoa ja PIC-prosessoriarkkitehtuuria. Aikaa treenaamiseen menee satoja tunteja, Kinnunen sanoo.
Vaikka omakohtainen harjoittelu muodostaa valmentautumisen ytimen, on Kinnunen iloinen kaikesta saamastaan tuesta. Esimerkiksi Turun AMK toimii kisojen taustayhteisönä ja Kinnusen rahoittajana. Harjoittelua varten koulu tarjoaa myös treenitiloja sekä valmennusta, jota antaa elektroniikan lehtori Mauri Suhonen. Häneltä Kinnunen uskoo saavansa arvokkaita mielipiteitä, näkemyksiä ja neuvoja.
Kesällä Kinnunen osallistuu Skills Finland- alajärjestön elektroniikkapainotteiselle leirille, jossa hän treenaa yhdessä henkilökohtaisen valmentajansa, Kouvolan seudun ammattiopiston opettajan Jari Koskisen kanssa. Koskinen toimii kisoissa experttinä, jonka jokainen kilpailija saa mukaansa tukihenkilöksi. Expertit ovat myös mukana suunnittelemassa kisatehtäviä.
– Uskon, että leiristä on konkreettista hyötyä, sillä sieltä saan suoria mielipiteitä ja ajatuksia siitä, kuinka eri tehtäviä kannattaa suunnitella ja tehdä.
Lisäksi Kinnunen on jo alkuvuonna osallistunut koko maajoukkueen yhteiseen valmennukseen, jossa tutustuttiin muihin lähtijöihin ja käytiin läpi perusasioita, kuten ohjeistuksia ja pelisääntöjä.
Vaikeita tehtäviä ja armoton aikataulu
Ammattitaidon kisoihin osallistuminen ei ole Kinnuselle uusi juttu. Vuonna 2011 hän voitti Suomen Taitaja – kilpailun omassa sarjassaan, ja EuroSkills–kilpailussa vuonna 2012 Belgiassa hän sijoittui parikilpailussa kolmanneksi.
Vahvuuksikseen Kinnunen laskeekin vahvan kokemuksen ja innokkuuden.
– Kymmenen sakkiin pitäisi sijoittua, vaikka se onkin kova tavoite. Huonoimmillaan suomalainen on sijoittunut vastaavissa kisoissa viimeiseksi ja parhaimmillaan kuudenneksi, Kinnunen tietää ja jatkaa, että mitalisijoista on lähes turha haaveilla.
– Itse harjoittelen koulun ohella minkä kerkeän, kun taas esimerkiksi Aasian maissa kilpaileminen koetaan niin tärkeäksi, että siellä osanottajat ovat saattaneet treenata neljä vuotta pelkästään näitä kisoja varten.
Haastetta lisää myös se, että tarkat tehtävänannot selviävät vasta paikan päällä. Kuitenkin jo nyt on tiedossa, että kokonaisuus on jaettu viiteen osa-alueeseen: elektroniikan kilpailijat haastavat toisensa piirilevyn suunnittelussa, ohjelmoinnissa, kytkennänsuunnittelussa, vianhaussa ja piirilevyn käsinjuottamisessa.
Ensimmäistä vuotta opiskeleva Kinnunen sanoo, että pääsääntöisesti tehtävät ovat niin vaikeita, että niitä ei selvittäisi valmiskaan AMK-insinööri. Lisäpainetta kisaan tuovat vielä aikarajat. Yhtä moduulia kohden on aikaa noin neljä tuntia.
– Riippuu vähän tehtävästä, mutta aika on tosi tiukka. Vaikka taitoa olisi, mutta ei rutiinia, ei mahdollisuuksia juuri ole, Kinnunen sanoo.
Kokemuksesta Kinnunen tietää, että tuomarit ovat arvioinnissaan hyvin tarkkoja: loppuarviointiin vaikuttavat työnjälki, aikataulussa pysyminen, toimivuus ja toiminnollisuus.
Elektroniikkaa koko ikä
Niko Kinnunen on harrastanut elektroniikkaa koko ikänsä ja ollut myös alan töissä. Tulevaisuudensuunnitelmat ovatkin jo osin selvillä.
– Tylsää työtä en jaksa, vaan haluan päästä tekemään ja pohtimaan ja saamaan aikaan jotain uutta. Minua kiinnostavat esimerkiksi tuotekehittely pienessä firmassa, tai sitten pyrin saamaan omaan NKproto-suunnitteluyritykseen riittävästi projekteja, jotta voin työllistyä täysipäiväisesti.
Koska elektroniikan parissa toimiminen on Kinnuselle sydämen asia, odottaa hän kisoja jo kovin.
– On inspiroivaa päästä testaamaan omia taitojaan. Vielä en kauheasti jännitä, mutta eiköhän sekin ala viimeistään lentokoneessa. Ja kun kilpailutilanne lopulta alkaa, tulee fiilis, että nyt täytyy koettaa maksiminsa, sillä en lähde kisoihin lepsuilemaan. Kun tehdään, tehdään täysillä.