BisnesAkatemian opiskelijat ideoivat ajatuksia tutkimusryhmien käyttöön
Turun AMK:ssa on yhteensä 28 monitieteellistä tutkimusryhmää, joiden tehtävänä on rakentaa uutta tietoa ja uusia toimintamalleja mm. alueen yritysten ja muiden toimijoiden käyttöön. Ideoiden käyttöön ottoon etsitään aina uusia keinoja, joista uusin oli Salossa lanseerattu pilotti, josta toivotaan jatkoa koko ammattikorkeakoulun käyttöön.
Palataan hetki taaksepäin syksyyn 2014. Tuolloin Salossa toimivien henkilökunnan jäsenten mielissä heräsi ajatus innovaatiokilpailusta, jonka kautta uusia ideoita ja ajatuksia (tutkimusryhmien tutkimusaiheisiin liittyen) olisi mahdollista löytää.
Salossa mietittiin, voitaisiinko BisnesAkatemiassa mm. yrittäjyyttä opiskelevien opiskelijoiden avulla jatkossa entistä herkemmin saada kaikki tutkimusryhmistä nousevat uudet ideat ja näkökulmat jalostettua? Päätettiin lanseerata Innovaatio-kilpailu, jolloin opiskelijat saisivat näyttää kyntensä.
Kilpailussa yhdeksän ryhmää ja yhtä monta ideaa
Huhtikuun 23. päivänä oli Innovaatio-kilpailun finaali. Kolmen minuutin hissi-puheilla ja konkreettisilla demonstraatioilla tilaisuuteen valmistautuneet opiskelijatiimit astelivat arviointiraadin eteen. Voittosija jaettiin, ja jaetulle ykkössijalla ylsivät Team Innogirls (personal on-line coach) sekä EcoTeam (interaktiivinen museo).
- Raatimme mielestä konkretia ratkaisi voittajat tässä kilpailussa. Kummallakin voittoisalla tiimillä oli olemassa konkreettinen demo, jota he tilaisuudessa esittelivät. Lisäksi kumpikin ryhmä oli kehittänyt idean, joka todella olisi toteutettavissa, kertoi rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila raadin ajatuksia.
Taatilan lisäksi arviointiraatiin kuuluivat erityisasiantuntija Raimo Lehto Turun AMK:n palveluliiketoiminnasta, innovaatioasiantuntija Tapio Järvensivu ELY-keskuksesta sekä opiskelija-assistentti Matilda Laukkanen Turun AMK:sta.
Lisäksi jaettiin erityismainintoja, jotka saivat Team Fyrkka sekä Team All In.
Lehtori Monica Tamminen Turun AMK:n Salon kampukselta kertoo:
- Lähdimme tosiaan viime syksynä pohtimaan sitä, miten voisimme rakentaa siltaa sekä AMK:n tutkimusryhmien että opiskelijoiden väliin yhä vahvemmin. Lisäksi tavoitteenamme oli miettiä, miten voisimme tukea myös tutkimusryhmien ja bisnesyhteisön välistä toimintaa. Tämä päivä näytti, että opiskelijoissa todella on sellaista potentiaalia, jota kaivattiin.
Toimeksianto innovaatiokilpailuun Nemo-hankkeelta
Turun AMK:n Nemo-hanke (Business Value from Negative Emotions) keskittyy tutkimuksessaan siihen, miten negatiivisista tunteista voitaisiin saada bisnestä. Hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää mm. asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa.
Opiskelijaryhmät olivat selvästi motivoituneet negatiivisista tunteista ja niiden ajattelemisesta. Ryhmät olivat etsineet ratkaisuja vastaamalla kysymyksiin ”How can we make money with negative feelings? What is the business potential with negative feelings?”
Eräässä ryhmässä nuoret opiskelijat olivat päätyneet siihen, että kaupassa vanhempiensa kanssa olevat lapset aiheuttavat muissa asiakkaissa negatiivisia tunteita. Miten tällaiseen sitten voitaisiin vastata ja miten asiakaskokemusta voitaisiin parantaa?
- Kehittäisimme 4 – 8-vuotiaille lapsille tablettitietokoneilla käytettävän sovelluksen, jota he voisivat kauppareissun aikana käyttää. Tarroin kaupan lattiaan liimattujen askelmerkkien kautta lapset löytäisivät tiensä uuden tehtävän luo ja aikuiset saisivat tehdä ostoksensa rauhassa. Sekä työntekijät että muuta asiakkaat hyötyisivät, kun lapset äänekkään toiminnan sijaan keskittyisivät laadittuihin tehtäviin, kertoivat Paalu-tiimin jäsenet.
Nuoret uskoivat vakaasti bisnesajatukseensa ja siihen, että sovellus sitouttaisi asiakkaat kauppaan ja toisi siten rahanarvoista etua myös kauppiaalle, joka sovelluksen hankkisi.
Kehittämistyöhön valjastetut opiskelijat hyötyvät tietysti omalla tahollaan. He saivat innovaatio-prosessin aikana haltuunsa erilaisia kehittämisen työkaluja ja samalla kasvoi myös ymmärrys kehittämisprosessista yleensä.
- Tärkeää osaamista, jota työelämään siirryttäessä työnantajat varmasti arvostavat, uskoo Tamminen.
Mitä oli tehty, jotta innovaatiopäivä oli mahdollinen?
Turun AMK:n Salon kampuksella yhteensä yli 30 tiimiyrittäjää 9 eri ryhmässä oli kevään aikana innovoimalla pyrkinyt kehittämään uutta liiketoimintaa. Suomalaisten lisäksi tätä haastetta ovat olleet ratkomassa vaihto-opiskelijat Ranskasta, Hollannista ja Saksasta.
Huhtikuisessa tilaisuudessa jokainen yhdeksästä ryhmästä esitteli raadille valmistamansa hissipuheen, jolla heidän piti kolmessa minuutissa esitellä innovaatioideansa. Puheen lisäksi ryhmillä piti olla myös jotakin näkyvää esitteillä. Tilaisuudessa nähtiinkin erilaisia toteutuksia laidasta laitaan.
Opiskelijat ovat hankkineet tietoa havainnoimalla. He ovat sukeltaneet loppukäyttäjän maailmaan, ottaneet selvää markkinoista/ muusta tarjonnasta. Eri työkaluja käyttäen he ovat yhdistelleet ja analysoineet havainnoitua tietoa, ja tuottaneet viimein näkemyksiä ja vaihtoehtoja käyttöön.