Rohkeilla tavoitteilla päästään irti näpertelystä
Vähemmän suunnitelmallisuutta, pulpetin takana istumista ja ylidemokratiaa, enemmän toiminnollisuutta, käytäntöä ja tosielämän harjoitteita. Näin kuuluu ohjenuora Turun AMK:n Lemminkäisenkadun toimipisteen liiketalouden aloittaville opiskelijoille. Harjoitusta on takana jo kahdelta lukuvuodelta.
Teksti ja kuva: Maija Paloposki
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander kertoo, että sekä opiskelijat että henkilökunta ovat olleet innoissaan uudenlaisesta oppimisympäristöstä, jossa paino ei ole opettajajohtoisessa luennoinnissa vaan opiskelijoiden omassa aktiivisuudessa.
– Ideana on simuloida työelämää, sillä opiskelu aloitetaan kuten töissäkin eli ongelmia ratkaisemalla. Ei siis lähdetä siitä, että mennään pulpettiin istumaan ja opettaja tuottaa materiaalin, vaan toimitaan tiimeissä ja laaditaan esimerkiksi markkinointisuunnitelma.
Opintojaksolla oppilaat on jaettu noin 10 hengen ryhmiin, joissa he saavat viikoittain niin sanotun virikkeen eli vaihtuvan oppimistavoitteen. Tehtävää työstetään ryhmissä toimistomaisissa olosuhteissa, ja kullakin tiimiläisellä on oma roolinsa, esimerkiksi puheenjohtaja tai sihteeri. Ryhmäistuntojen ja oppimisraporttien lisäksi opiskelijat laativat opintojakson aikana liiketoimintasuunnitelman ja suorittavat tentin.
Kallio-Gerlander iloitsee siitä, että opintojakso sekä tutustuttaa työelämään että on lisännyt intoa opintoja kohtaan: opiskelijat ovat kertoneet viihtyneensä koulussa paremmin, mikä taas lisää opiskelumotivaatiota.
– Kun aamun voi aloittaa slidesetin sijaan kahvinkeitolla, on oman tiimin luo mukavampi mennä. Viihtyminen taas lisää oppimista ihan huomaamattakin. Opiskelukin on tavoitteellisempaa, kun saadaan tehdä yhdessä, Kallio-Gerlander sanoo. Hän myös uskoo yhteistyön lisäävän opettajan ja oppilaan kumppanuussuhdetta auktoriteettiaseman sijaan.
Opettaja sparraa ja ohjaa eteenpäin
Kahden lukuvuoden aikana liiketalouden opiskelijat ovat saaneet työskennellä mielenkiintoisten tehtävien parissa: he ovat muun muassa päässeet pohtimaan asiakaslähtöisyyttä, erilaisia yritysmuotoja, yritysjuridiikan perusteita ja markkinoinnin kilpailukeinoja.
Vuorovaikutteisuuteen perustuvaa oppimisympäristöä on tarjottu nimenomaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotta he oppisivat jo opintojen alkuvaiheessa keskustelun ja tiimityöskentelyn tärkeyden.
Opiskelija Matias Tulla aloitti liiketalouden opiskelun Turun AMK:ssa heti lukion jälkeen. Hän sanoo, että ensin dialogimainen oppimisympäristö tuntui kovin erilaiselta varsinkin lukio-opetukseen verrattuna, mutta nyttemmin hän kokee mallin olleen opettavainen ja innostava.
– Ryhmätyöskentely opettaa toimimaan toisten kanssa ja valmistaa työelämään. On ollut mielenkiintoista kuulla muiden mielipiteitä ja huomata, että asioihin ei ole vain yhtä ratkaisua. Ryhmäistunnoissa olen toiminut monesti puheenjohtajana, mikä on sopinut hyvin, sillä olen luonnostaan puhelias, Tulla sanoo.
Hän kuitenkin pohtii, että vaikka keskusteluun pohjautuvan oppimisen sisäisti melko nopeasti, käsiteltiin jaksolla välillä aiheita, joihin hän olisi kaivannut enemmän teoreettista pohjaa.
Keskustelua ja omatoimisuutta painottava oppimistyyli ei tarkoitakaan sitä, ettei opettajaa enää tarvittaisiin, vaan tämän rooli on ennemmin mentori, joka sparraa eli ohjaa oikeaan suuntaan ja avaa alan käsitteitä.
– Pahin pelkoni on, että pallo heitetään täysin opiskelijalle ja opettaja häipyy tapettiin. Varsinkin alussa nuoren tulee saada ohjausta ja keskusteluapua siihen, kuinka asiat toimivat ja miten käsitteet liittyvät toisiinsa. Muuten ei tapahdu syväoppimista, Kallio-Gerlander toteaa.
Lehtori Katja Repo pohtii, että opettajan näkökulmasta prosessi onkin aivan erilainen perinteiseen luento-opetukseen verrattuna.
– Koskaan ei tiedä, mihin suuntaan opiskelijat lähtevät keskustelua viemään, joten esille saattaa tulla ihan erilaisia näkökulmia, kuin mitä itse oli ajatellut. Toisaalta se on tämän jutun suola.
Revon mukaan tulokset kahdelta lukuvuodelta ovat kannustavia, ja myös opiskelijat ovat antaneet pääasiassa positiivista palautetta.
– Oppimisen ja tekemisen näkökulmasta kokemukset ovat hyviä, ja sekä opiskelijat että ohjaajat ovat saaneet paljon.
Opintokokonaisuus kasvaa ja kehittyy
Tähän asti Liiketoimintaosaamisen perusteet-jakso on ollut viidentoista opintopisteen laajuinen kokonaisuus. Ensi lukukaudella mukaan integroidaan lisää opettajia ja aineita, kuten kieliä, talousmatematiikkaa ja kansantaloutta, ja myös opintojakson pistemäärää kasvatetaan.
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander toivoo, että tulevaisuudessa mukaan otetaan myös muiden alojen opiskelijoita. Hänellä on jatkosta kova visio, mutta samalla hän pelkää liikaa varovaisuutta.
– Kun jotain aletaan tehdä, täytyy tavoitteiden olla tarpeeksi korkealla, muuten siitä tulee pelkkää näpertelyä.
Hän lisää, että suunnitelmallisuus on tärkeää, mutta se ei saa tappaa itse toimintaa.
– Ylidemokraattisuus on mielestäni kummallista, sillä kun kaikilta halutaan mielipide, käpertyy homma helposti kasaan. Itse toivon keskustelua ja sitä, että korjausliikkeitä tehdään sitten tarpeen tullen. Nyt tarvitsemme toimintaa, Jaana Kallio-Gerlander sanoo.
