190 vuoden historia ei takaa mitään
Median murroksesta on puhuttu jo vuosia ja uutisia erityisesti painettua mediaa koskevista yt-neuvotteluista kerrotaan tämän tästä. Median kulutustottumukset ja samalla ansaintamallit muuttuvat. Digitopia-hanke etsii uusia ituja, joilla vastata tähän muutokseen.
Teksti ja kuvat: Vesa Siltanen
Tiistaina Lemminkäisenkadulla järjestetty Media luo nahkaansa -tilaisuus loi pohjaa Digitopia-hankkeelle. Tilaisuuden puhujavieraat kertoivat näkemyksiään, miksi media-ala on siinä tilanteessa kuin on, ja mihin suuntaan ala tulee kehittymään.
Åbo Underrättelserin päätoimittaja Pär Landor löi tilaisuuden aluksi pöytään synkkiä lukemia median alkuvuodesta. Miljoonatappioita, yt-neuvotteluja, irtisanomisia ulkoistamisen tai yhdistymisten seurauksena.
– Sellaisia brändejä tulee vielä katoamaan, joiden kukaan ei ikinä uskoisi häviävän, povaa Landor.
Vanhat ikäluokat ovat paperilehtien uskollisia kestotilaajia ja paperilehtien mainostulot ovat edelleen se, millä verkossa tapahtuva toiminta rahoitetaan. Tästä syystä toimituksissa verkkoon siirtymistä voidaan jopa pelätä.
Muutos on kuitenkin väistämätön, kun vanhat ikäryhmät katoavat, eikä nuoresta polvesta saada uusia paperilehden tilaajia.
– Siinä ei enää 190 vuoden upealla historialla ole mitään merkitystä, Landor toteaa.
Tunnepitoista, henkilökohtaista ja vakavaa
Verkossa ja mobiilisti tapahtuvassa viestinnässä vallitsevat luonnollisesti eri lainalaisuudet kuin perinteisemmässä mediassa. Visuaalisuuden merkitys korostuu ja jutuissa on oltava tunnetta sekä henkilökohtaisuutta.
– Esimerkiksi Youtuben kautta tunnettujen tekijöiden suosio perustuu autenttisuuteen, persoonallisuuteen ja tiettyyn inhimillisyyteen, sanoo Satumaa Family Busineksen luova johtaja Taneli Sippola.
– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sisältöä tehtäisi vakavissaan tai sen ei tarvitse olla informoivaa, muistuttaa puolestaan datajournalismista vastaava uutispäällikkö Esa Mäkinen Helsingin Sanomista.
Sukupolvenvaihdos ja tekniikan kehittyminen ovat osasyitä uuden visuaalisen kielen taustalla. Visuaalisin keinoin voidaan esittää asioita nopeammin ja ymmärrettävämmin kuin tekstinä.
Verkkoviestintä tuo mukanaan myös uusia haasteita koulutukseen ja työnhakuun.
– Kirjoittavia toimittajia on jo nyt runsaasti. Tulevaisuudessa kaivataan lisää koodaajia ja graafikoita. Esimerkiksi Helsingin Sanomien datadeskiin ei oteta töihin, mikäli ei ole koodaustaitoinen, toteaa Mäkinen.
Työpajoja ja täydennyskoulutusta tulevaisuuden tarpeisiin
Ensimmäisiä askeleitaan ottavan Digitopia-hankkeen tarkoitus on etsiä uusia innovaatioita sekä tarjota työpajoja ja täydennyskoulutusta.
– Esimerkiksi Mäkisen mainitsema koodaustaito on sellainen asia, johon voisimme mahdollisesti tarjota täydennyskoulutusta, projektipäällikkö Milla Järvipetäjä toteaa.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke jatkuu yleisötapahtumin syksyllä.
