Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 10.8.2015

Varsinais-Suomessa vielä runsaasti hyödyntämättömiä bioenergiavaroja

Energiaomavaraisuuden lisäämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee bioenergiantuotantoa lisätä tuntuvasti. Turun AMK:n selvitys osoittaa että puolet kaukolämmön tarpeesta voidaan kattaa alueen omilla bioenergialähteillä.

Teksti ja kuva: Martti Komulainen

Ruovikko kahisee Ruissalon rannassa kun pohdimme Anna Hallvarin kanssa bioenergiatuotannon mahdollisuuksia. Järviruoko rehottaa monilla Varsinais-Suomen rannoilla aina riesaksi saakka. Nopeakasvuisena ja rehevöitymisestä hyötyneenä sitä voisi myös korjata hyötykäyttöön energiaksi. Selvitysten mukaan ruovikkohehtaari tuottaa biomassaa määrän, joka poltettuna tuottaa energiaa pientalon vuotuisen energiatarpeen verran.

Kun valikoimaan lisätään vielä hyödyntämättömät olki-, metsä- ja lantavarat päästään lukuun 570 GWh, joka toteutuessaan kasvattaisi Varsinais-Suomessa bioenergian osuutta kaukolämmössä noin puoleen.

Näihin arvioihin päädyttiin Turun AMK:n vetämässä Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus -hankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2012-14 Varsinais-Suomen liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahoituksen turvin. Kestävän kehityksen koulutusohjelmasta valmistunut Hallvar toimi hankkeessa projektikoordinaattorina ja on sittemmin jatkanut opintojaan Vaasan yliopistossa.

Turun AMKlle on kertynyt jo kokemusta bioenergiahankkeista. Ruokoenergian ja biomassapotentiaaliselvityksen lisäksi on kartoitettu hevosen lannan energiakäyttömahdollisuuksia.

Sijainti, sijainti ja sijainti

Bioenergialähteiden sijainti on avainasemassa kun niiden taloudellista hyödyntämistä arvioidaan. Monia alhaisemman energiasisällön lähteitä ei kannata kuljettaa kauas. -Logistinen suunnittelu on jatkossa tärkeää, painottaa Hallvar.

Jotta vielä hyödyntämättömät pelto-, lanta- ja metsäenergiareservit saataisiin käyttöön tarvittaisiin jokin alueellinen toimija joka ottaisi huolekseen suunnitella ja koordinoida biomassojen korjuu ja kuljetus. Jonkinlainen välivarastokin olisi tarpeen.

Paljon muitakin kysymysmerkkejä sisältyy vielä bioenergialoikkaan Varsinais-Suomessa. Yksi on Naantalin monipolttolaitos, joka valmistuessaan korvaa hiiltä bioenergialla, etupäässä lähialueilta tuotetulla metsähakkeella.

Aiheesta lisää:
Hallvar Anna 2014: Varsinais-Suomen biomassapotentiaalien hyödyntäminen energiantuotannossa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 210.