Aktiivista terveyden edistämistä
Terveyden edistäminen -tutkimusryhmä on ollut monessa tilaisuudessa näkyvillä kuluvalla kaudella. Aktiivisuus jatkuu syksyllä, kun ryhmän vetäjän Camilla Laaksosen johdolla valmistuvat tutkimusryhmän ja Tutkimusklubin julkaisut. Lisäksi järjestetään Tutkimusklubitoiminta-seminaari 30.9.2015.
Camilla Laaksonen on pohjakoulutukseltaan terveydenhoitaja. 2000-luvulla hän valmistui terveystieteiden maisteriksi ja 2012 terveystieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta väitöksellä Koululaisten terveyteen liittyvä elämänlaatu - mittarin validointi, lasten itsearvio, vanhempien rinnakkaisarvio ja kouluterveydenhoitajien terveystarkastuksiin liittyvät kirjaukset. Hänen väitöstyönsä liittyy laajaan Turun Koulut Liikkeelle ‑tutkimushankkeeseen.
Vahvuutena on terveydenedistäminen ja tutkimusmetodiikka
Kliinisen uransa Laaksonen on tehnyt Pulssissa työterveyshoitajana.
Laaksonen on työskennellyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Hän oli mukana tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin lapsiperheiden palveluita vahvasti terveydenedistämisen näkökulmasta.
- Opetus- ja tutkimustehtävissä olen ollut Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksella. Omana asiantuntemusalueenani ovat koko urani aikana olleet erilaiset terveyden edistämiseen liittyvät aihealueet. Sama teema on jatkunut myös täällä Turun AMK:ssa, hän toteaa.
Laaksosen vahvat osaamisalueet liittyvät terveydenedistämiseen ja tutkimusmetodiikkaan. Kun Terveyden edistäminen -tutkimusryhmän edellinen vetäjä siirtyi muualle töihin, oli Laaksosen tohtorikoulutus ja vahvuudet tällä saralla huomioitu. Häntä pyydettiin jatkamaan vetovastuussa.
- Työterveyshuolto on myös lähellä sydäntäni, hän naurahtaa.
Hankkeet, joissa Laaksonen on mukana, ovat sellaisia, joissa voi tehdä tutkimusta osana hanketta. Kaikissa hankkeissa rahoittajat eivät hyväksy tieteellistä tutkimusta hankkeen sisällä. Kuitenkin hankkeiden tuloksista halutaan tehdä myös tieteellisiä artikkeleita.
- Hanketyössä haluan olla mukana niin kauan, kuin asia liittyy terveyden edistämiseen kouluikäisten, nuorten ja työikäisten parissa. Vaikka terveyden edistäminen usein yhdistetään ns. normaaliväestöön, on huomattava, että myös erilaisia sairauksia sairastavilla henkilöillä on oikeus terveyden edistämiseen.
- Terveys ei ole staattista eikä joko-tai tilaa, vaan terveys sijoittuu jatkumolle, muuttuu ja on ennen kaikkea yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan voimavara, ei sairauden puuttumista.
Laaksonen on toiminut täydennyskoulutuksessa tutkimushoitaja- ja työterveyshuollon pätevöittämiskoulutuksessa vastuuopettajana. Lisäksi hän on mukana monessa lyhyemmässä koulutuksessa.
- Täydennyskoulutuksista olemme saaneet hyvää palautetta. Koulutukset ovat rankkoja, aiheeseen pitää perehtyä perinpohjaisesti. Mutta ne ovat myös antoisimpia, niin opiskelijan kuin oman urakehityksen, oppimisen ja verkostoitumisen kannalta, hän toteaa.
Tutkimusryhmän toiminta on terveysalapainotteinen
Terveyden edistäminen -tutkimusryhmään kuuluu noin 15 aktiivijäsentä. Ryhmä on monialainen, jäseninä on opettajia suun terveydenhuollosta, suomen kielestä ja viestinnästä, ravitsemustieteistä, sairaanhoidosta sekä terveysalalta.
- Hankkeissa ja niiden valmisteluissa painottuu monialaisuus ja -ammatillisuus, niissä käytetään eri alan asiantuntijoita tarpeen mukaan, mutta ne ovat terveysalapainotteisia, kertoo Laaksonen.
- Ison osan hankkeista teemme monialaisesti Terveys- ja hyvinvointialan sisällä, mutta toivottavasti yhä enenevässä määrin myös yhdessä muiden yksiköiden ja tulosalueiden kanssa.
Esimerkkeinä muiden tulosalueiden kanssa tehtävistä hankkeista ovat esimerkiksi Liiketalous, ICT ja kemiantekniikka -tulosalueen kanssa sosiaaliseen mediaan liittyvät projektiaihiot. Taideakatemian kanssa on mietitty oman elämäkerran hyödyntämistä hoitotyössä. Tekniikka, ympäristö ja talous -tulosalueella yhteistyö liittyy joutsenmerkittyyn päiväkotirakennukseen ja merenkulun työturvallisuuteen.
Hankkeissa opiskelijoiden rooli on keskeinen, se on melkeinpä automaatio. Hankkeissa pyörivät valtavat massat opiskelijoita mukana.
- Opiskelijat myös innovoivat hankkeita ja kun hyvä idea nousee esille, opettaja tarttuu siihen. Syksyllä esimerkiksi yhteen opiskelijoilta tulleeseen kouluikäisten seksuaalikasvatuksen kehittämiseen liittyvään hankeideaan haetaan rahoitusta.
Laaksosen mukaan opiskelijat tekevät perusopintoja, opinnäytetöitä, vapaasti valittavia opintoja tai korvaavia opintoja hankkeissa. He tekevät myös julkaisuja yhdessä opettajien kanssa. Hän toivoo, että opetus jatkossa integroituu entistä vahvemmin tutkimusryhmiin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan.
- Uusissa terveyden edistämisen menetelmissä pitäisi hyödyntää meidän vahvaa innovaatiopedagogiikkaan liittyvää osaamista, hän miettii.
Laaksonen toteaa, että kouluissa, terveysasemilla ja sairaaloissa menetelmät ovat osittain vanhanaikaisia. Ne eivät välttämättä ole asiakaslähtöisiä, tehokkaita, parhaaseen olemassa olevaan näyttöön perustuvia eivätkä toteutustavoiltaan nykyaikaisia (esimerkiksi digitaalisia). Tutkimusryhmässä mietitään innovaatiopedagogiikan mukaisia lähestymistapoja tai toteutusmalleja toimia. Se on ryhmän ytimessä ja sitä viedään kaikkiin hankkeisiin ja opetukseen.
Tuotepaketteja ei suoraan tutkimusryhmästä ole vielä tullut, mutta ryhmä on mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa RoKoKo-hankkeessa. Tässä hankkeessa on kehitetty Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus myytäväksi tuotteeksi. Jatkossa on kuitenkin tavoitteena erilaisten tuotepakettien kehittäminen.
Ryhmä on mukana Turun yliopiston, kaupungin ja AMK:n yhteisessä PADAM-hankkeessa, jossa on kehitetty diabetesta ja astmaa sairastavan lapsen ja nuoren terveyden edistämisen työkalupakkia.
Tutkimusklubitoiminnasta hyviä tuloksia
Terveyden edistäminen -tutkimusryhmän kevät on ollut aktiivista aikaa. Tutkimusryhmä osallistui Mielenterveys-päiville, TerveSos-tapahtumaan sekä kansainvälisen verkoston Carpe-konferenssiin.
Kevät oli uusien hankkeiden valmistelu- ja rahoitushakuaikaa. Samalla suunniteltiin ja innovoitiin syksyllä haettavia hankkeita sekä valmisteltiin tutkimusryhmän ja Tutkimusklubitoiminnan julkaisuja.
Laaksosen kertoo, että Tutkimusklubitoiminta alkoi Näytkö-projektissa vuonna 2009. Toiminta käynnistyi, kun hoitotyössä todettiin, että toiminta ei aina perustu parhaaseen olemassa olevaan tietoon, vaan vanhaan tapaan toimia.
- Hoitajilla ei kuitenkaan ollut aikaa uuden tiedon tai toimintatavan hakuun eikä välttämättä osaamistakaan. Aloitimme yhteistoiminnan Turun kaupungin, Hyvinvointitoimialan kanssa. Se perustui opiskelijoiden ja hoitajien yhteisoppimiseen, hän toteaa.
Hoitajat miettivät aiheita, joista tarvitsivat lisätietoja. Opiskelijat hakivat keskitetyistä tietokannoista aiheisiin tietoa, kysymyksiin vastauksia. Kriittisen seulonnan jälkeen tieto luovutettiin hoitajille. Hoitajat puolestaan kertoivat, miten uusi tieto näyttäytyi heidän arkipäivässään ja mikä oli uutta tai yllättävää tietoa.
- Aina ei tullut uutta tietoa, vaan vahvistus, että osastolla oli tehty asioita oikein. Tuloksena saatiin myös ideoita, miten voisi toimia toisin.
Toiminnan avulla saatiin opiskelijat ja hoitajat keskustelemaan keskenään. Samalla tutkimuksen eksotiikka poistui sekä hoitajilta että opiskelijoilta.
Toimintaa on tarkoitus laajentaa lähiesimiestyöhön ja sen kehittämiseen. Syyskuussa järjestetään Tutkimusklubitoiminta-seminaari, jossa annetaan teemoittain esimerkkejä, miten tutkimusklubia on käytetty erilaisten terveyden edistämisen ja hoitotyön haasteiden ratkaisemiseen.
Lisätiedot artikkelista
