Hyvinvoinnin välitystoimistossa uskalletaan puhua rahasta
Kolmivuotisen Hyvinvoinnin välitystoimisto -hankkeen tavoitteena on kehittää osallistavan taiteen kenttää. Tuottajien merkitystä alleviivataan, sillä taiteilijoilla on usein vaikeuksia myydä tuotettaan ja puhua rahasta.
Teksti ja kuva: Roosa Lindholm
– Ideaa lähdettiin hautomaan kun huomattiin, että esimerkiksi taiteilijat kokevat usein ahdistavana sen, miten lähestyä sotealan kenttää. Päinvastoin sote-kentällä ei ehkä tiedetä, millaisia taidelähtöisiä menetelmiä olisi alalla käytettävissä, kertoo hankkeen projektipäällikkö ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurintuotannon lehtori Benny Majabacka.
Taidelähtöisiä menetelmiä käytetään jo jonkin verran sosiaali- ja terveysalalla. Hyvinvoinnin välitystoimiston tarkoituksena on tuoda eri alojen osaajat samaan paikkaan ja olla tulkki näiden välillä.
Tuottajalla on tulevassa välitystoimistossa merkittävä rooli. Nyt tarvitaan sitä ihmistä, joka uskaltaa puhua rahasta, sekä osaa myydä idean oikealle taholle.
– Tavoitteena on, että aika sekavaan toimintakäytänteiden viidakkoon muodostuisi uusi toimintamalli ja välittäjätoiminta tulisivat siellä selkeästi esille, Majabacka valaisee.
Varsinainen välitystoimisto on vielä kehitteillä. Sen on tarkoitus syntyä hankkeen seurauksena. Projektipäällikön mukaan nyt tulisi löytää sellainen idea, joka seisoisi omilla jaloillaan vielä hankekauden päätyttyä.
Hankkeeseen kuuluu myös kaksi osallistavan taiteen tuotannon täydennyskoulutusta, joista ensimmäinen on käynnissä nyt. Koulutus on suunnattu kulttuuri- ja sote -alojen ammattilaisille. Sen idea on pohtia, miten taiteen hyvinvointiosaamisesta on mahdollista luoda kestävää liiketoimintaa palvelutuotteiden ja ansaintalogiikan kehittämisen kautta.
Taideakatemia tärkeänä toimijana Turun alueella
Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia on profiloitunut alueella edukseen kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmän ja lukuisten hankkeiden ansiosta. Myös Turun AMK:n terveys- ja hyvinvointiala on mukana toiminnassa. Nukketeatterin lehtori Marja Susi toimii hankkeessa taiteen asiantuntijana.
Suden mukaan Taideakatemia on Suomen mittakaavassa ja ehkä kansainvälisestikin todella monialainen taiteenalojen osalta. Alojen kirjo jo itsessään luo valtavasti mahdollisuuksia erilaisille tuotteille. Myös uudessa strategiassa on kohta "Taide osana hyvää elämää".
– Turun ammattikorkeakoulun rakenteet ovat muuttuneet ja meillä on uusi strategia. Siinä on uusi optio rakentaa näitä monialaisia juttuja. Mahdollisuuksia on paljon.
Hankkeen takana ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki, Saimaan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja Taiteen edistämiskeskus. Majabackan mukaan suuri asiantuntijaverkosto on valtava mahdollisuus.
– Tässä on kyse asiantuntijoiden työpanoksen hyödyntämisestä ja sen ohjaamisesta. Jos ei olisi näin laajaa toimijajoukkoa, ei tietoa ja taitoa saataisi samalla tavalla esiin.
Taide kuuluu kaikille
Ensimmäinen reaktio oli ”ei”. Minä en osaa tanssia. Tanssitaiteilija Kaisa Koulu oli vuodeosastolla passiivisen ja hoitovastaisen vanhuksen kanssa.
– Alkukiroilun ja ehdottoman kieltäytymisen ja ”minä en osaa tanssia” -keskustelun jälkeen me lähdimme puhumaan hänen työstään ja hänen firmastaan, Koulu kertoo. Miehellä oli ollut oma konealan yritys, eikä yrityksen omistajana koskaan aikaa opetella tanssimaan.
Lopulta yhteisen keskustelun jälkeen Koulu ja vanhus kehittivät oman tanssikoneen yhdistettyään miehen konefirman ja Koulun tanssijan ammatin.
– Hän oli hoitajien mukaan vielä illalla tanssinut yksin huoneessaan, Koulu naurahtaa.
Kaisa Koulu on 2000-luvun alusta asti ollut mukana yhteisöllisissä projekteissa Läntisen tanssin aluekeskuksen kautta. Hän on vienyt tanssia niin vuodeosastoille kuin ensikoteihin. Koulu on itse nähnyt, kuinka taide vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.
– Yksi pieni hetki vaan pois siitä heidän arjesta on jo yksi iso asia, jonka taiteesta voi saada. He saavat kokemuksen taiteen kautta johonkin muuhun, kuin vain niihin harmaisiin seiniin ja hoitotoimenpiteisiin, Koulu pohtii.
– Taide kuuluu kaikille, eli sen pitää olla tasavertaisesti kaikkien saatavilla.