Kehitystyössä on mielessä terveysalan osaamisen lisääminen

Lakanmaa on opettanut AMK:ssa terveysalalla hoitotyön koulutusohjelmassa vuodesta 2003 lähtien. Hän on akuutti- ja tehohoitotyön lehtori.

- Pidän opettamisesta ja tutkimisesta, olen tällainen tutkiva opettaja. Olen väitellyt tehohoitotyöstä ja siitä teen myös post doc-tutkimusta, hän kertoo.

- Olen sydämeltäni sairaanhoitaja. Esitellessäni itseäni kerron olevani sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, myöntää Lakanmaa nauraen.

Lakanmaa toteaa olevansa potilaan asialla, kriittisesti sairaan potilaan asialla. Hän haluaa kehittää perusosaamista ja erityisosaamista tällä alueella. Hän toivoo, että kompetenssi ja osaamisen kehittäminen lisääntyisivät ja että niitä arvioitaisiin luotettavasti.

Lakanmaa on valmistunut 20 vuotta sitten Terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Sen jälkeen hän toimi 8 vuotta kliinisessä hoitotyössä teho-ja valvontaosastoilla sekä leikkaussalissa. Hän on tehosairaanhoitaja ja leikkaus-anestesiasairaanhoitaja.

Hän oli Suomen Akatemian tutkijakoulutettava vuosina 2007 - 2011. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2012 oli hänen väitöstilaisuutensa aiheesta Tehohoitotyön kompetenssi - Perustason arviointimittarin kehittäminen valmistuville sairaanhoitajaopiskelijoille.

Lakanmaan väitöskirja on englanninkielinen osajulkaisu. Väitöstutkimuksessaan hän kehitti kompetenssia arvioivan mittarin, joka on validoitu. Tällä hetkellä mittari on tutkimuskäytössä 12 maassa ja se on käännetty seitsemälle kielelle.

- Opettajan työssä pystyn yhdistämään hyvin opetuksen ja tutkimuksen. Opetan mielelläni, meillä on erittäin hyviä ja mukavia opiskelijoita. Tutkiva ote opetustyöhön on minulle mieleistä, on jopa hauskaa, kun saa opettaa, olla mukana tutkimusryhmässä ja hankkeissa, miettii Lakanmaa.

- Toivon olevani hyvä tiimipelaaja. Mielelläni olisin ns. ”keskushyökkääjä”. Toimin innostajana hyvässä joukkueessa. Toivottavasti tuloksia tulee, hän hymyilee.

Hänen henkilökohtaisissa suunnitelmissaan on kehittää tehokas, hyvä, hauska, opettavainen ja kansainvälinen ICU game -peli, tehohoidon opetukseen ja perehdytykseen.

- Toivon myös, että opin paljon hanketyöskentelystä. Tutkimustyöhön liittyen toivon oppivani kirjoittamaan hyvin.

Tutkimusryhmässä on noin 12 aktiivista jäsentä. Ovet ovat avoimet kaikille, jotka kokevat ryhmän tavoitteet omikseen. Ryhmä pyrkii saamaan enemmän terveysalan erikoisalojen hankkeita työstettäväksi. Liiketalous, ICT ja kemiantekniikka -tulosalueen kanssa on yhteistyötä hyvinvointiteknologian ja niihin liittyvien pelien kehittämisessä.

Ryhmän jäsenille tulee yhteydenottoja, heidän asiantuntemustaan tarvitaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin alueella tehdään jo yhteistyötä ja sitä on tarkoitus lisätä.

Tavoitteena on, että jatkossa opiskelijat ja väestö saadaan aktivoitumaan lisää. Näkyvyyttä pyritään parantamaan terveysalan organisaatioissa, järjestöissä, kolmannessa sektorissa, yrityksissä sekä yksityisten ihmisten parissa. Tavoitteisiin päästään muun muassa harjoittelujen, projektien ja opinnäytetöiden kautta.

- Käynnissä olevat hankkeet ovat aktiivisessa kehittämisvaiheessa ja ne ovat saaneet positiivista palautetta, mainitsee Lakanmaa.

- Yritämme kehittää myös uusia hankkeita. Käynnissä ja haussa on sekä isoja että pieniä hankkeita, yhden-kahden opettajan tai isomman joukon työllistäviä, hän jatkaa.

Käynnissä olevia hankkeita:

• Verkkovirta - Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä, partnerina Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa
• INEC, kätilötyön kehittäminen
• ICU competence, kehitetään tehohoitoon liittyvää peliä

Tavoitteena on saada opiskelijoita tutkimusryhmätoimintaan mukaan, myös kansainvälisiä opiskelijoita.

Opiskelijat tekevät opinnäytetöitä hankkeisiin. Opiskelun liittämistä hankkeisiin aiotaan tehostaa muissakin opintojaksoissa, muun muassa tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmä-, tiimityö-, johtajuusopinnoissa sekä hoitotyön substanssiin liittyvissä hankkeissa teoriaopetuksessa. Kieliopinnoissa voidaan harjoitella käytännön hallintaa, sillä hankkeissa raportoidaan paljon.

- Hankkeessa on aina työelämäyhteistyökumppani mukana. Toiveenamme on, että ryhmässä olisi myös työelämän edustaja mukana. Näin yhteistyökumppanit tietäisivät, mitä tehdään ja millaisia hankkeita meillä on menossa, toteaa Lakanmaa.

Jokaisessa hankkeessa on taustalla innovaatio, se on jo idea-, kehittämis- ja valmisteluvaiheessa. Innovaatio voi olla menetelmä tai lopputuote.

Innovaatiopedagogiikka näkyy erityis- tai perusosaamisen kehittämisessä, opiskelija ja täydennyskoulutuksen kautta alan ammattilaiset mielessä. Simulaatio on ollut opetuksessa käytössä jo vuosia ja sitä kehitetään edelleen.

Yksi menetelmä on pelillistäminen, sen yhdistäminen simulaatioon. Lisäksi mietitään, miten simulaatio voidaan esittää muilla metodeilla, esimerkiksi eLearning-menetelmällä. Myös arviointityökaluja mietitään.

- Joka hankkeessa mietimme jotain uutta, jotain sellaista, että pystymme toteuttamaan sen opiskelijoille, täydennyskoulutukseen sekä yhteistyökumppaneille. Mietimme myös, miten uudistukset saadaan juurtumaan pysyväksi käytännöksi, Lakanmaa kuvaa toimintaa.