Jäteongelma voidaan ratkaista jatkojalostuksella
Vuonna 2011 Suomi tuotti miltei sata miljoonaa tonnia jätettä. Monet yritykset ovat havainneet, että jätevirroista voi muokata uusia raaka-aineita.
– Jonain päivänä on tilanne, jolloin ei enää ole jätettä. Materiaali kiertää, uskoo Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Piia Nurmi.
Turun AMK oli yksi Resurssiälykäs Varsinais-Suomi – Mahdollisuuksia uuteen kasvuun – seminaarin järjestäjistä. Maanantaina 11.11. järjestetyssä seminaarissa puhui edustajia yrityksistä, jotka toiminnassaan jollakin tavoin uusiokäyttävät materiaaleja.
Jätteen käyttö raaka-aineena ei ole uusi ilmiö, mutta nykyteknologia ja -ilmapiiri lupaavat sille uutta pontta.
Tiskiharjoja ylijäämäpaloista
Zinoti-kauppa myy tiskiharjoja ja leikkuulautoja. Molemmat tuotteet valmistetaan teollisuuden ylijäämäpaloista.
– Kun harja on tullut tiensä päähän, sen voi palauttaa tehtaalle, jolloin käytämme varren uudelleen, kertoo toinen yrityksen perustajista, Susanna Wiljanen.
Uusiokäyttö on hyödyllistä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Päästöt vähenevät, rahaa säästyy ja syntyy uusia työpaikkoja.
– Kaikki yritykset eivät ole mukana pelastaakseen maailman, huomauttaa Nurmi. Kyse on monelle yksinkertaisesti siitä, että materiaalien hyödyntäminen on yritykselle järkevää
Biotalous on välttämättömyys
Meriaura-varustamon toimitusjohtaja Jussi Mälkiä toimii etunenässä jätteiden uusiokäytön saralla. Meriaura omistaa tiettävästi oman kokoluokkansa ainoan laivan, joka kykenee liikkumaan täysin bioöljyllä.
Osa yrityksistä, kuten Meriaura, tekevät kaiken mahdollisimman ekologisesti. Osa puolestaan on lähtenyt mukaan, muttei ainakaan vielä toimi täysin kierrätyksen ehdoilla.
On yrityksiä, jotka tuottavat ylijäämäjätettä sekä niitä, jotka sitä käyttävät. Näiden tahojen väliin on myös syntynyt yrityksiä, jotka auttavat näitä löytämään toisensa.
– Biotalouteen pääsee ymmärtämällä, mistä on kysymys. Kyseenalaistamalla erilaisia asioita, keskittymällä olennaiseen. Maailman täytyy muuttua rajusti, Mälkiä toteaa.
Yrityksen toiminnan muuttaminen jätteitä kierrättäväksi ei ole iso investointi, ja ongelmia kierrätyksessä on verraten vähän. Jotkin jätteet vaativat paljon tutkimustyötä, ja niille on vaikea keksiä kierrätystapaa.
Jätteiden kierrätys vaatii huomattavasti yhteistyötä yritysten välillä. Jos kierrätysketjuun kuuluu monta yritystä, yhteistyö voi Nurmen kokemuksen mukaan mennä sekavaksi.
Vain pieni osa jätteistä syntyy kotitalouksissa
Tutkimusten mukaan vain noin kolme prosenttia kaikesta jätteestä tulee palveluiden ja kotitalouksien roskiksista. Yritykset ovat siis avainasemassa.
Sekä Nurmen että monien muiden seminaarissa puhuneiden mukaan yritysten on usein hankala tehdä mitään uutta. On niin paljon helpompi tehdä siten, miten on aina tehty.
Tietoisuus ja kiinnostus kuitenkin kasvavat koko ajan.
– Uskon, että pari sukupolvea myöhemmin on vaikea ymmärtää, miten jotain kaatopaikkoja on edes ollut olemassa, Nurmi toteaa.