Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 1.12.2015
AKSELI-yhteistyö

Opinnäytetöillä kehitetään ikäihmisten kotihoitoa

Monimuotokoulutuksessa opiskelevat sairaanhoidon opiskelijat tekivät kuusi opinnäytetyötä Perusturvakuntayhtymä Akselille. Opinnäytetöitä tehtiin omahoitajuudesta, omaisyhteistyöstä, kiireestä kotihoidossa ja kotihoidon työntekijöiden kehittämis- ja koulutustarpeista. Ne ovat osa Perusturvakuntayhtymä Akselin Yhteisvoimin kotona -hanketta.

Teksti ja kuvat: Saija Vanhanen, viestintävastaava

Yhteistoimin kotona -hankkeessa on useita osahankkeita, joihin Perusturvakuntayhtymä Akselin  kehittämisosiosta vastaava projektityöntekijä ehdotti opinnäytetöiden tekoa. Ehdotuksia aiheista tuli useita, sillä ajatuksella, että edes yksi toteutuisi.

Aiheet opinnäytetöihin tulivat Akselin työyhteisön työntekijöiltä. Tutkimusaiheina oli kotihoidossa työskentelevien jatkuva kiire, omaisyhteistyö, omahoitajan rooli ja työntekijöiden osaamiskartoitus.

Akselin edustaja Sirpa Levy, opiskelija Sanna Mölsä sekä Turun ammattikorkeakoulusta ohjaavat opettajat Arja Nylund ja Liisa Kosonen-Karesto kertoivat opinnäytetyöryppääseen liittyvistä kokemuksistaan ja tuloksista.

Opinnäytetyöprosessi on mittava työ kaikille osapuolille

Mölsä toteaa, että opinnäytetyön tekeminen on rankka, mutta samalla mielenkiintoinen prosessi. Varsinkin kun sen tekee oman työn ohella.

- Vaikeinta oli ehkä prosessin ymmärtäminen. Mutta kun sen oppi, tiesin pystyväni joskus tekemään jonkin vastaavanlaisen prosessin uudestaan, hän tuumii.

Hän mietti, että työstä saa enemmän ammennettua, kun sen tekee oman organisaation ulkopuolella. Ajatuksia pystyy peilaamaan oman työn ja opinnäytetyön välillä.

- Ammatillinen kasvu tulee esiin luultavasti vasta myöhemmin miettiessä portfolioon innovaatiokompetensseja, Mölsä naurahtaa.

Opinnäytetyöt tehtiin parityönä. Parityöskentelyssä on hyvät ja huonot puolensa, koska jokaisella on erilaiset tavat työskennellä. Mutta toisaalta siinä voi peilata toisen kanssa ajatuksiaan.

- Se oli hyvä toimintatapa. Yhteistyömme sujui hyvin. Saimme tukea ja tsemppausta toisiltamme. Parityöskentelyssä kuitenkin vaikuttaa työskentelyparin yhteensopivuus, toteaa Mölsä.

Levy toimi prosessin ohjaajana toimeksiantajan puolelta, Nylund ja Kosonen-Karesto taas olivat AMK:n ohjaavia opettajia. Kaikki pitivät opinnäytetyöprosessin aikaista yhteistyötä hyvänä ja opettavaisena kokemuksena.

- Ohjaustyössä toisen ohjaajan kommentit tukivat omaa ammatillista näkemystä, totesivat ohjaajat Levy ja Nylund.

Opinnäytetöiden kommentointi oli keskustelevaa, vaikka viestintä tapahtui paljon luettavan materiaalin ja sähköpostin kautta. Mölsän mukaan yhteistyö ohjaajien kanssa sujui hyvin ja palautetta sai nopeasti. Projektiohjaajan läsnäoleva työskentelytapa yllätti opiskelijat, kuten myös ohjaavat opettajatkin.

- Projektin ohjaajan tuki ja sitoutuminen prosessiin on ollut kantava voimavara, Nylund mainitsee.

- Opiskelijatkin sitoutuivat hienosti, vaikka kotihoidon toiminta ei ollut kaikille tuttua. Aiheet eivät olleet varsinaista sairaanhoitoa, oli hienoa huomata opiskelijoiden siitä huolimatta tarttuvan tehtäviin innostuneesti, Levy huomauttaa tyytyväisenä.

Opinnäytetöistä kehittämiseen

Levy toteaa, että hän on käynyt tuloksia läpi myös työntekijöiden kanssa. Tuloksia tullaan jatkossa jakamaan myös asiakkaiden ja omaisten kanssa.

Opinnäytetyöt tukevat kehittämistyötä muun muassa omaisyhteistyössä. Niiden kautta saatiin syvyyttä ja sisältöä eri näkökulmien kautta kehittämistyöhön.

- Henkilöstön kehittämisessä on mietitty perehdyttämisen, osaamisen ja verkostoitumisen kehittämistä. Näiden osalta on perustettu yhteistyöryhmä asiakastyön rajapintoja kehittämään, Levy mainitsee.

Mölsä kertoo, että hän aikoo omassa työssään ottaa omaiset huomioon entistä enemmän.

- Palvelu- ja hoitosuunnitelman teossa otetaan omaisen aikataulut huomioon ja otetaan heidät aktiivisemmin mukaan. Suunnitelman tarkoitus selvitetään tarkemmin ja kysytään heiltä itseltään, missä toiminnassa haluavat olla mukana, hän jatkaa.

Levy toteaakin, että omaisille ei aina ole selvää, miten he voivat olla apuna kuntouttavassa toiminnassa.

- Voin käyttää opinnäytetöitä työssäni esimerkkeinä. Näistä töistä saa vahvistusta omaankin työhön teorian kautta, Levy miettii.

Opinnäytetyöt

 

Lehmuskoski, H. & Mölsä, S. 2015. Omaisten kokemuksia yhteistyön toteutumisesta säännöllisessä kotihoidossa perusturvakuntayhtymä Akselin alueella

  • kuvataan omaisten ja kotihoidon henkilökunnan välistä yhteistyötä omaisten näkökulmasta
  • tavoitteena oli antaa tietoa omaisyhteistyön tämänhetkisestä toteutumisesta ja omaisten toiveista yhteistyön kehittämiseksi

Karabulut, K. & Setälä, O. 2015. Omahoitajuus kotihoidossa hoitajan näkökulmasta: systemaattinen kirjallisuuskatsaus sovellettuna

  • selvitetään aikaisempien tutkimusten perusteella, miten omahoitajuus toteutuu ikääntyneen kotihoidossa hoitajan näkökulmasta
  • tavoite oli löytää vastauksia siitä, minkälaista myönteistä kehitystä ja haasteita omahoitajuus saa aikaan ikääntyneen kotihoidossa
  •  mahdollistaa kotihoidon omahoitajuuden kehittämistä

Samppa, E. & Tervonen, S. 2015. Kiireen kokemus kotihoidossa: asiakkaan näkökulma

  • kartoitetaan kotihoidon asiakkaan kokemusta kiireestä
  • tuodaan kotihoidon henkilökunnalle tietoon, miten kotihoidon asiakkaat kokevat kiireen ja tältä pohjalta tarvittaessa muutetaan toimintatapoja

Salminen, S. & Dietrich, S. 2015. Kiireen kokemus kotihoidossa: työntekijän näkökulma

  • kerätään tietoa kotihoidon kiireestä työntekijän näkökulmasta
  • tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon toimintatapojen kehittämisessä

Mattila, H. & Fränti, S. 2015. Omaisyhteistyö kotihoidossa: hoitajan näkökulmasta

  • hoitajien ja omaisten välisen yhteistyön kokemuksia hoitajien kokemana
  • selvitetään omaisyhteistyön nykytilaa ja annetaan ehdotuksia omaisyhteistyön kehittämiseen

Kokkonen, S. & Onyehialam, M. 2015. Kotihoidon työntekijöiden kehittämis- ja työyhteisöosaaminen ja koulutustarpeet

  • selvitetään kotihoidon työntekijöiden kehittämis- ja työyhteisöosaamista, niiden tärkeyttä ja koulutustarpeita työntekijöiden itsensä arvioimana
  • tuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksen kehittämisessä