Vuoden 2017 kohokohtia: Katso video

Huomisen osaajien kouluttamiseen tarvitaan uutta oppimisen kulttuuria. Muutosvalmiutta edellytetään niin oppijoilta, oppimista katalysoivilta opettajilta kuin opetussuunnitelmiltakin. Vuonna 2017 toteutimmekin kokonaisvaltaisen opetussuunnitelmatyön uudistamisen. Opetussuunnitelmasta käytämme jatkossa nimitystä oppimissuunnitelma. Innovaatiopedagogiikan kulmakivistä ja innovaatiokompetensseista alkunsa saanutta Innopeda-OPS:ia työstimme vararehtorin johtamilla keskustelukierroksilla. 

Innovaatiopedagogiikka on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Vuonna 2017 uusia markkina-alueita olivat muun muassa Armenia, Kazastan, Valkovenäjä ja Georgia. Brasilialaisessa partnerikorkeakoulussa validoitiin 7 opettajaa innopedavalmentajiksi. He edelleen valmentavat innopedakouluttajia omassa maakunnassaan.  

Jatkoimme kesäopintoportaalin, summersemester.fi:n, pääkoordinaattorina. Kesälukukauden kehittäminen on edennyt loistavasti. Portaalissa tarjottujen opintojaksojen määrä on ollut hyvässä kasvussa; vuonna 2017 tarjolla oli jopa 440 opintojaksoa. 23 ammattikorkeakoulun yhteistyössä aikaan saatu kesäopintoportaali on saanut opiskelijoilta todella positiivisen vastaanoton.  

Koulutuksen kehittämisen tiimi järjesti vuonna 2017 henkilöstölle viisi eTUBE-verkkopedagogista valmennusta ja kuusi Innopeda®-valmennusta. Lisäksi järjestimme keväällä 2017 Innopeda®- jatkovalmennusristeilyn, jonka tuloksena kerättiin 100 uutta ideaa työhön. Jatkuvalla henkilöstövalmennuksella voidaan vaikuttaa pedagogisten lähestymistapojen laatuun ja vahvistaa opetuksen ja koulutuksen asiantuntijoiden verkkopedagogisia taitoja.  

Keväällä 2017 OKM julkaisi suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Niissä painotetaan sitä, että korkeakoulujen tulee olla monikielisiä ja -kulttuurisia yhteisöjä, jotka ottavat kansainvälisten valmiuksien luomisen järjestelmällisesti huomioon opintojen suunnittelussa.

Vuonna 2017 teimme kansainvälisyyden edistämiseksi aktiivisesti töitä mm. CARPE-verkostossa . Lisäksi meille myönnettiin ensimmäiset Erasmus+ globaalin liikkuvuuden apurahat, ja marraskuussa allekirjoitettiin Fulbright – TUAS Scholar Award -sopimus. 

Lue lisätietoja sekä käytännön esimerkkejä innovaatiopedagogiikasta Innopeda-lehdestä!

Vuoden 2017 julkaisuja aiheesta:  

• Keinänen, M.; Oksanen, A. 2017. Students’ perception of learning innovation competences in activity-based learning environment. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2017 (4)  
• Konst T. 2017. Developing Learning in Organizations with Innovation Pedagogy Methods. In International Journal of Social, Behavioral, Educational, Economic, Business and Industrial Engineering, May 2017.  
• Konst T.; Jagiello-Rusilowski, A. 2017. Students’ and Higher Education stakeholders’ concepts of resilience in the context of innovation camps. In Adult Education Discourses 18/2017, pp. 19-34. University of Zielona Gora – Faculty of Education, Psychology and Sociology.  
• Kairisto-Mertanen, L.; Penttilä, T.; Schneider. & Vania, E. 2017 Pedagogia da Inovação: A experiência finlandesa. EDUCS, Editora da Universidade de Caxias do Sul, Brasil. 
   

TKI-toimintamme jatkoi tasaista kasvuaan vuonna 2017. Jo vuosia jatkunut pitkäkestoinen TKI-toimintamme sisäinen kehitystyö kantoi hedelmää vakiintuneena ja vahvistuneena hankemenestyksenä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin rahoitusohjelmissa. Ulkoisen hankerahoituksemme määrä kohosi 7 miljoonaan euroon, ja vuoden aikana oli toteutuksessa kaikkiaan 196 hanketta. Henkilöstömme tekemiä julkaisuja ilmestyi 718 kappaletta.

Tukea positiiviseen rakennemuutokseen

TKI-työmme aluevaikuttavuus korostui vuoden 2017 aikana, kun Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos näyttäytyi tekniikan alojen osaavan työvoiman ja ajantasaisen koulutuksen kasvavana kysyntänä. Tavoitteenamme on vahvistaa alueen tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuria vastaamaan alueemme yritysten muuttuvia tarpeita. Toteutamme TKI-yhteistyötä entistä laajemmin työelämän monialaisten verkostojen kanssa ja panostamme muun muassa investoimalla ajantasaiseen infrastruktuuriin. 

Positiivinen rakennemuutos näkyy myös vuonna 2017 käynnistyneissä hankkeissamme, kuten 

• PoraKONE – Paikalliseen rakennemuutokseen vastaaminen insinöörikoulutusta laajentamalla
• RADICAL – Filling Skills Gaps in Blue Industry by Radical Competence Boost in Engineering VET ja 
• SoteNavi – pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke.

Horisontti 2020 -hanke koordinoitavaksi

Vuonna 2017 panostimme erityisesti osaamisen kartuttamiseen Horisontti 2020 -ohjelmasta. Panostus palkittiin, sillä pääsimme niiden harvalukuisten suomalaisten korkeakoulujen joukkoon, joilla on koordinoitavanaan Horisontti 2020 -hanke. Kymmenessä maassa toteutettava yhteistyöhankkeemme Co-creation of Service Innovation in Europe (CoSIE) luo uusia tapoja kehittää julkisia palveluja yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa.

5G-testausympäristöjen kehittäjä

Olemme myös aivan eturintamassa kehittämässä tulevaisuuden 5G-verkkoja. Vuoden 2017 aikana rahoitusta sai kolme uutta hanketta, joissa kaikissa Turun AMK:lla on tärkeä rooli testausympäristöjen kehittämisen osaajana:

• Wireless for Verticals (WIVE)
• Critical Operations over Regular Networks (CORNET) ja 
• Broadcast and Multicast Communication Enablers for the Fifth-Generation of Wireless Systems (5G-Xcast). 

Kaikissa hankkeissa tavoitteena on vaikuttaa 5G-kehitykseen ja samalla luoda testiympäristöjä, joilla 5G-teknologiaa voidaan testata ennen kaupalliseen vaiheeseen siirtymistä.

Tutustu uusiin hankkeisiimme:

• 5G X-CAST 
• CoSIE  
• CORNET 
• PoraKONE
• RADICAL  
• SoteNavi 
• WIVE 

Työelämäpalvelut kehittivät kumppanuusyhteistyötä

Turun AMK:n työelämäpalvelut kattavat yritysten ja yksilöiden kehittämistarpeet kaikilla koulutusaloillamme. Tarjoamme Varsinais-Suomen työ-ja elinkeinoelämälle asiantuntijakoulutuksia ja -palveluja, opiskelijayhteistyömahdollisuuksia sekä TKI-palveluja.

Vuonna 2017 keskityimme työelämäpalveluissa kumppanuusyhteistyön kehittämiseen. Tekemisemme keskiöön nousi sidosryhmä- ja kumppanuustoimintasuunnitelman toteutus asiakastyön oppaan muodossa. Keväällä 2018 julkaistava opas kattaa kaikki Turun AMK:n asiakkuustyön osa-alueet, ja sen tavoitteena on Turun AMK:n yhteisen asiakkuusajattelun rakentaminen, asiakassegmentointi sekä ohjeistuksen ja työkalujen käyttöönotto.

Toinen merkittävä kumppanuus- ja asiakkuustyön kehittämistavoite täyttyi, kun asiakkuusjärjestelmämme päivitettiin Dynamics365 -ympäristöön. Asiakashallintajärjestelmäämme ASKOon hankitiin muun muassa erillinen opetuksen liiketoimintaan liittyvä sovellus. Lisäksi työnantajille suunnatut rekrytointipalvelumme tehostuvat uuden järjestelmän myötä. ASKO otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2018 aikana. 

Sisäisten prosessien kehittämisen lisäksi suuntauduimme vauhdilla ulospäin. Teemme aktiivisesti yhteistyötä Varsinais-Suomen muiden työelämätoimijoiden kanssa. Toimimme sekä Korkeakoulukumppani - että Team Finland-verkostoissa, ja lisäksi olemme olleet mukana Turku Science Parkin koordinoimassa, yritysten palveluja kehittävässä oppilaitosyhteistyössä. 

Alumni Afterworks

Syksyllä 2017 lanseeratut Alumni Afterwork -tapahtumat ovat saaneet todella hyvän vastaanoton. Kerran kuukaudessa järjestettyihin alumni-iltoihin on osallistunut alumneja kaikilta sektoreilta. Ajankohtaisten teemojen, kuten henkilöbrändäyksen ja kansainvälisen osaamisen, ympärille rakennettujen iltojen puhujina kuullaan omia asiantuntijoitamme ja alumnejamme.

Lue, miten Alumni Afterwork -tapahtumat starttasivat.  Lisäksi lukuvinkkinä Talk-verkkolehdessämme alumnikoordinaattori Laura Koskisen artikkeli Alumni Afterworkista, jossa teemana oli "Keskeytysten keskellä".

Vuoden alumnina palkittiin animaatiokoulutuksesta valmistunut alan aktiivinen tekijä, ohjaaja ja vieraileva opettaja CHRZU Lindström, jonka alumnikolumnin pääset lukemaan Talk Magazinen sivulta 39. 

Osaamisen kysyntä kasvaa

Positiivinen rakennemuutos ja sote-uudistus näkyivät koulutuspalvelujemme kysynnän kasvussa. Osaamisen päivittämiselle on selvä tarve niin yritys- kuin henkilöasiakkaidemme parissa.  Työnantajat ja ammattilaiset halusivat turvata asiantuntijuuttaan tulevilla sote-markkinoilla , toteaa täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Aalto. Terveys ja hyvinvointi -sektorin koulutuksiin osallistui vuoden 2017 aikana yhteensä jopa 3000 ammattilaista. 

Vuonna 2017 Turun ammattikorkeakoulussa oli 8747 opiskelijaa (läsnä- ja poissaolevat nuoret ja aikuiset), eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (8808 vuonna 2016).

Ammattikorkeakoulun koulutustehtävän tuloksellisuus kasvoi edellisestä vuodesta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 1617 (1590 vuonna 2016) ja YAMK-tutkinnon suorittaneita 171 (142 vuonna 2016), eli yhteensä 1788 valmistunutta vuonna 2017 (1734 vuonna 2016). 

55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi myös huomattavasti, edellisen vuoden 5461:stä 5615: een. Avoimen AMK:n opintopisteiden tuotto laski 8950:een 9941:sta. 

Opiskelijat ovat opiskelijapalautteiden mukaan tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Opiskelijoiden yleinen tyytyväisyys oli opiskelijabarometrin (tammi -18) mukaan pysynyt samana kuin viime vuonna (3,6 asteikko 1–5). Valmistumisvaiheen opiskelijoille kohdistetun AVOP-kyselyn mukaan yleinen tyytyväisyys on nuorten tutkinnoissa pysynyt samalla tasolla ja YAMK-tutkinnoissa hieman noussut edellisestä vuodesta.  AMK-tutkinnoissa tyytyväisyyden keskiarvo oli 5,0 ja YAMK-tutkinnoissa 5,4 (asteikko 1-7).

#AMKavajaisissa palkintoja opiskelijoille

Päätoimisen henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 713 henkilöä, 9 henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko vuotta kuvaava henkilötyövuosien määrä eli HTV-luku oli kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna 6 henkilötyövuotta pienempi, mikä johtuu muun muassa osa-aikaisten määrän kasvusta. Talous oli edelleen tiukka ja uuden henkilöstön rekrytoinnissa eläköityvien tilalle noudatettiin erityistä harkintaa.

Vuoden aikana eläköityneiden määrä oli lähes edellisen vuoden (18) tasolla. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 15 henkilöä ja yksi työsuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläköitymishuippu osuu vuosiin 2020–2021. Muusta kuin eläköitymisestä johtuvien irtisanoutumisten määrä oli 18, kun edellisen vuoden luku oli 7. Vaihtuvuus on siis kasvanut edellisestä vuodesta. 

Vuoden 2017 aikana kehitettiin edelleen kansainvälisten osaajien (Visiting Expert) tukipalveluita ja rekrytointia. Allekirjoitimme Fulbright Suomi -säätiön kanssa stipendiaatteja koskevan sopimuksen, joka mahdollistaa amerikkalaisten tutkijoiden ja luennoitsijoiden rekrytoinnin meille 3-9 kuukaudeksi. Ulkomaalaistaustaisia päätoimisia työntekijöitä meillä työskenteli vuoden lopussa yhteensä 24.

Vuoden 2017 aikana edistimme opettajien työsuunnittelumallia, joka painottaa opettajien omavastuullista tuloksellista tiimityötä aiemman mekaanisen tuntia/opintopiste -mallin sijasta. Syksyn aikana valmistauduimme tiiviisti TEPPO-projektinhallintajärjestelmän käyttöönottoon. Opettajien työaikasuunnitelmien laatimista varten käytössä ollut Tilipussi-järjestelmä poistui, ja työaikasuunnitelmaraportit saadaan vuoden 2018 alusta lukien TEPPO-järjestelmästä. 

Olimme laatineet pitkälle aikavälille (2017–2020) kehittämissuunnitelman, jonka painopisteet digitaalisessa toimintaympäristössä ovat asiaosaamisen ohella oppimisen johtaminen ja opettajuus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä yhteisöllisyys uudenlaisessa työympäristössä. Vuoden aikana edistyimme kaikilla edellä mainituilla painopistealueilla.

Palkkausjärjestelmän kehittämistyö eteni, ja samalla rakensimme kehityskeskustelujen oheen arviointityökalun, joka oli valmis käyttöön otettavaksi vuoden 2018 alusta koko ammattikorkeakoulun kattavasti. 

Työhyvinvointiin ja ennalta ehkäisevään toimintaan panostimme tiivistämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja hyödyntämällä oman organisaation työnohjaajia työyhteisön ongelmatilanteissa ja voimavarakoulutuksissa. Vahvistimme myös varhaisen tuen toimintamallia osaksi työyhteisömme arkea.  

Vuoden alkupuolella toteutettiin ensimmäisen kerran Corporate Spiritin henkilöstötutkimus. Tulos oli asiantuntijanormiin verrattuna tyydyttävällä tasolla. Tulosten pohjalta edellytimme jokaiselta yksiköltä kahta-kolmea konkreettista kehittämiskohdetta toimintasuunnitelmiin. Seurasimme toteutumista loppuvuoden aikana.

Henkilöstön palkitsemiset ja kunniamerkit

#AMKavajaisissa syksyllä 2017 henkilöstön jäsenistä palkittiin Into-palkinnolla kansainvälisten asioiden suunnittelija Reetta Partala. Opiskelijoiden äänestämän Vuoden opettaja -maininnan sai mainonnan suunnittelun lehtori Minna Teittinen. Yhteisöllisen Tarmo-palkinnon sai oppimisympäristö #tehdas, kuten vuosikertomusvideolla kuulemme. 

Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä ansioituneille henkilöstömme jäsenille. Kunniamerkin saivat: 

• Jouko Lehtonen
• Esko Ovaska
• Saara Lampelo
• Juha Kettunen.

Lue ansiomerkkien saajien esittelyt

Lue lisää muista #AMKavajaisissa palkituista

Lue artikkeli #tehtaan toiminnasta Talk Magazinesta s. 42-43

Vuoden opettajan Minna Teittisen yhteishaastattelu vuoden opiskelijan kanssa Talk Magazinessa s. 40-41

sekä haastattelun jatko-osa Innopeda-verkkolehdessä:  Työelämäprojektit ovat parasta

#FairTUAS – #Sitoumus2050 valmistelussa 

Meille myönnettiin Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimi jo vuonna 2013. Raportoimme arvonimen säilyttämiseksi vuosittain reilua kauppaa edistävästä toiminnasta, johon kuuluvat esimerkiksi reilut kahvihetket ja reilun kaupan viikot. 

Myös opiskelijakunta TUO on sitoutunut toiminnassaan edistämään reilua kauppaa muun muassa tarjoamalla järjestämissään tilaisuuksissa reilun kaupan kahvia ja teetä.  

Vuoden 2017 aikana valmistelimme osallistumista Sitoumus2050:een. Tammikuussa 2018 Turun AMK allekirjoitti sitoumuksen. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Sitoumuksen takana on kestävän kehityksen toimikunta.  

Sitoumuksessa sitouduimme rakentamaan kestävää ja turvallista Suomea. Tuotamme kiertotalouden ja hyvinvoinnin osaamista. Antamamme yhteiskuntasitoumuksen tavoitteena on lisätä vuosittain kiertotalouteen ja osallisuuteen liittyvien hankkeiden määrää ja tuottaa näiden alojen huippuosaajia niin alueelliseen, kansalliseen kuin kansainväliseenkin tarpeeseen.  

Tutustu yhteiskuntasitoumukseemme tarkemmin  

Vuonna 2017 talous pysyi vakaana. Valtionosuuden radikaali vähentäminen on toistaiseksi päättynyt ja strategiarahan sisältävä Turun AMK:n saama valtionosuus 53,9 miljoonaa euroa ylitti hienoisesti viime vuoden vastaavan luvun 53,6 milj. €. Valtionosuuden kasvuun vaikuttaa myös Turun AMK:n valtionosuutta määrittävien toiminnallisten rahoitusmallimittareiden positiivinen kehitys. 

Tilikauden tulos osoittaa voittoa 367 310,15 euroa (0,5 % liikevaihdosta) kun budjetoitu tulostavoite oli 54 807 euroa. Yhtiön kokonaistulot olivat 67 miljoonaa euroa (ed. vuosi 66,35 milj. €) ja ylittivät näin ollen budjetoidun tulotavoitteen 66 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuoden 2017 kokonaismenot, yhteensä 66,6 miljoonaa euroa (ed. vuosi 66,5 milj. €) ylittivät budjetoidut menot 65,95 miljoonaa euroa.   

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ulkoiset tulot nousivat edelleen 7 miljoonaan euroon eli 10,5 prosenttiin kokonaistuloista (6,5 milj. € 2016, 9,8 % tuloista ). Samanaikaisesti AMK:n omarahoitusosuus laski 33 prosenttiyksikköön edellisen vuoden 38 prosenttiyksiköstä. TKI-toiminnan kokonaisrahoitus eli ulkoinen ja omarahoitus yhteensä oli näin ollen 10,5 miljoonaa euroa. TKI -toiminnan ulkoisen rahan määrällä mitattuna Turun AMK oli toiseksi paras ammattikorkeakoulu Suomessa.

Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 2,3 miljoonaan euroon (ed. vuosi 1,45 milj. €) ja tulos nousi positiiviseksi ensimmäistä kertaa Turun AMK:n yhtiöaikana. 

Tilikauden menoista suurin erä oli henkilöstökulut: 42,7 miljoonaa euroa (ed. vuosi 43,6 milj. €), mikä on 64,1 prosenttia (ed. vuosi 65,5 %) kaikista kuluista. Palkkakulujen aleneminen johtui pääosin palkkojen sivukuluvelvoitteiden vähenemisestä. Monista tilamuutoksista (muutot, korjaukset, kalustehankinnat) huolimatta kiinteistökustannukset onnistuttiin pitämään edellisen vuoden tasolla, ja ne olivat 13,9 miljoonaa euroa. Jo edellisvuonna pääosin tehty ja 2017 lisätty vaihtovelkakirjalainasijoitus tuotti ammattikorkeakoululle 360 000 euron korkotulot.

Ammattikorkeakoulun varallisuusasema pysyi edelleen vakaana. Tätä osoittavat muun muassa erinomaisella tasolla oleva vakavaraisuuden tunnusluku omavaraisuusaste 63,4 prosenttia (ed. vuosi 77,7 %), sekä maksuvalmiutta kuvaava quick ratio arvolla 1,1 (ed. vuosi 1,3).

Vakaasta taloudesta kertoo myös Turun ammattikorkeakoulun saama Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa luottoluokitus sekä Suomen Vahvimmat -sertifikaatti, joka on merkki yrityksen positiivisista taloudellisista tunnusluvuista, luottokelpoisuudesta, taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Turun ammattikorkeakoulun taloudellista tulosta voidaan kaikkiaan pitää hyvin kohtuullisena.

Yhtiön osakkeet

Yhtiöllä on 100 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 000 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, eikä se jaa osinkoa tai tuota muuta taloudellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle. Mahdollinen voitto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen.

(Osakassopimus 17.9.2014; Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932, §5)

Taloudelliset tunnusluvut (kun klikkaat kuvaa, se avautuu suurempana).

Tuloslaskelma (kun klikkaat kuvaa, se avautuu suurempana).

Tase (kun klikkaat kuvaa, se avautuu suurempana).

Epäsuora rahoituslaskelma (kun klikkaat kuvaa, se avautuu suurempana).

Strategiamme toteuttaminen vaatii investointien suuntaamista perinteisistä luokkaopetustiloista työelämän kanssa yhteiskäytettäviin laboratorio- ja harjoitustiloihin sekä oppimista tukeviin virtuaaliympäristöihin. Myös henkilöstön osaamisen ja toimintaverkostojen kehittäminen valituilla kärkialoilla tulee vaatimaan panostuksia. 

Turun alueen korkeakouluyhteistyötä tullaan tiivistämään niin paikallisten korkeakoulujen kuin kansallisten ja ulkomaisten teknillisten korkeakoulujen kanssa. Turku Future Technologies ja Terveyskampus Turku -yhteistyötä tullaan lisäämään, samaten Turun ja Salon alueiden yrityskehitysympäristöjen yhteistyötä. Keskeisenä tavoitteena on kyetä vastaamaan alueen nopeasti kasvaneeseen työvoimakysyntään etenkin rakennus-, teknologia- ja kemianteollisuuden aloilla.

Keskitämme toimintojamme Kupittaan kampusalueelle vuosikymmenen loppuun mennessä. Nykyisistä Turun Ruiskadun ja Sepänkadun kiinteistöistä luovutaan ja niiden toiminnot siirtyvät Medisiina D -rakennukseen, Koneteknologiakeskuksen tiloihin, ICT-Cityyn sekä rakennettavalle uudiskampukselle.