Sivu päivitetty 18.11.2018
Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksesta valmistuu insinöörejä (AMK) yhdyskuntatekniikan suunnittelun ja toteutuksen, talonrakennustekniikan rakennesuunnittelun sekä kiinteistöjen korjauksen ja ylläpidon tehtäviin.

Rakennusinsinöörien työtehtävät alan suunnittelutoimistoissa, rakennusliikkeissä ja rakennusteollisuudessa liittyvät usein erilaisiin rakennesuunnittelutehtäviin, määrä- ja kustannuslaskentaan sekä työnsuunnitteluun. Rakennusinsinöörejä toimii myös esim. työmaainsinööreinä ja työpäälliköinä, kaupallisissa tehtävissä sekä rakennusten ylläpito- ja isännöintitehtävissä.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksesta valmistuvien insinöörien vahvuuksia ovat monipuolisen infratekniikan, talonrakennustekniikan, korjausrakentamisen ja kiinteistöjohtamisen teorian ja käytännön perusosaamisen lisäksi projekti- ja laatuosaaminen.

Suuntautumisvaihtoehtoina infratekniikka, kiinteistöjohtaminen ja talonrakennustekniikka

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörikoulutukseeen kuuluu perus-, ammatti- ja vapaasti valittavia opintoja sekä harjoittelua ja opinnäytetyö. Perusopinnot suoritetaan pääosin kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Kolmannen ja neljännen vuoden pääaineopinnot koostuvat opiskelijan valitsemista ammattiopinnoista, joiden avulla opiskelija voi suunnata osaamistaan haluamalleen ammattialueelle.

Pääaineopintoja on valittavissa kolmesta aihealueesta:

  1. Infratekniikka
  2. Kiinteistöjohtaminen
  3. Talonrakennustekniikka

Insinööri (AMK) -tutkinto rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa antaa yhdessä myöhemmin hankitun työkokemuksen kanssa kelpoisuuden toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Talonrakennuksen suunnittelun pääaineopintojen suorittaminen antaa vastaavan kelpoisuuden rakennesuunnittelun vaativan suunnittelutehtävän pätevyyteen. 

Koulutuksen_sisalto_insinoori_rakennusjayhdyskuntatekniikka2018.jpg
Koulutuksen sisältö (klikkaa kuva suuremmaksi)

 

Miten koulutukseen haetaan?

Koulutukseen haetaan yhteishaussa määrättyinä yhteishakuaikoina. Hakeminen tapahtuu Opintopolku-palvelussa.

Seuraava yhteishaku on kevään yhteishaku 20.3. - 3.4.2019.

Koulutukseen voi hakea myös avoimen AMK:n kautta: Kun olet suorittanut riittävän määrän opintopisteitä avoimessa AMK:ssa, esimerkiksi polkuopiskelijana, voit hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen AMK:n erillishaun kautta. Opiskelu avoimessa AMK:ssa on maksullista.

Lisätietoa koulutuksesta Opintopolussa

Opintopolusta löydät mm.

  • koulutuksen valintaperusteet
  • tarkemman kuvauksen koulutuksesta
  • hakulomakkeen

Siirry Opintopolkuun tästä

 

Valintakoe

Valintakoe on tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe, joka järjestetään 29.5.2019.

Valintakokeisiin osallistuvat kaikki hakukelpoiset hakijat ilman erillistä kutsua. Tarkemmat ohjeet valintakokeesta julkaistaan tällä sivulla lähempänä valintakoetta. Muista tutustua ohjeisiin huolella ennen kokeeseen saapumista. 

Saadakseen valintakoetuloksen hakijan tulee osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan ylimmässä tekniikan alan hakukohteessa. Näin menetellessään hakija saa koetuloksen kaikkiin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen, rakennusmestarikoulutuksen, rakennusarkkitehtikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon hakutoiveisiinsa. Todistusvalinnassa hyväksytyn ei tarvitse osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen. Jos hakija ei tule valituksi todistusvalinnan valintajonosta, hänen tulee osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan ylimmässä tekniikan alan hakukohteessa. Lue lisää tekniikan alan valintakoeyhteistyöstä täällä: https://www.metropolia.fi/haku/nain-haet/tekniikan-valintakoeyhteistyo/

Valintakoe on 2-3 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan motivaatiota, loogista ajattelua ja ongelmaratkaisukykyä sekä luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden perustietämystä.Kokeeseen osallistuva voi valita joko suomenkieliset tai ruotsinkieliset tehtävät. Koe on yhteinen pohjakoulutuksesta riippumatta. Laskimen käyttö valintakokeessa on kielletty. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Kokeessa on saavutettava vähintään 10 pistettä maksimiarvosta 40 pistettä.