15.2.2012

Mynälahti

Mynälahti on pitkä ja matala merenlahti, joka työntyy Saaristomeren laitamilta syvälle varsinaissuomalaiseen maatalousmaisemaan. Vaikka lahden valumavedet tulevat laajalta alueelta pohjoisen Varsinais-Suomen metsäaluetta myöden, merkittävä osa lahden valuma-alueesta on voimallisesti viljeltyä, normaalissa maatalouskäytössä olevaa aluetta. Mynälahtea koettelevan rehevöitymiskehityksen kannalta sen oman valuma-alueen viljelyalueet ovat keskeisessä osassa, mikäli lahden tilaa halutaan parantaa.

Veden laatuun liittyvien ongelmien osalta Mynälahti on hyvä esimerkki pienoiskoossa Itämerellä ja varsinkin Saaristomerellä havaittavasta rehevöitymiskehityksestä. Valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus, vesialueen mataluus ja lahden suuaukolla veden vaihtumista salpaavat suuret saaret tekevät Mynälahdesta erityisen alttiin rehevöitymiselle.

Selkeimpänä ulospäin näyttäytyvänä muutoksena Mynälahden alueella on rantojen suurkasvilajistossa tapahtunut kehitys. Rehevöitymisen ja karjan laidunnuksen loppumisen seurauksena järviruoko on vallannut kaikki lahtea ympäröivät pehmeäpohjaiset ja matalat ranta-alueet. Sama kehitys on Mynälahden ohella havaittavissa kaikkialla rannikkoalueillamme; viiden viimeisen vuosikymmenen aikana avoimet rantalaitumet ovat muuttuneet harvinaisuuksiksi, kun taas ruovikkoa kasvaa nykyisin Etelä-Suomen rannikkoalueella kaikkiaan noin 30 000 hehtaarin alalla.

Ulospäin vähemmän näkyvä muutos Mynälahdella koskee veden näkösyvyyden heikentymistä. Vesi on ihmisten mielestä muuttunut silmin nähden ”likaisemmaksi”. Syynä tähän on etenkin veden lisääntyneen ravinteisuuden seurauksena kasvanut kasviplanktonin määrä, ja sen vesimassaa samentava vaikutus. Myös tämä ilmiö koskee laajemminkin Itämerta, nykyään myös sen avomerialueita. Kesäaikaiset sinileväkukinnat ovat ääriesimerkki siitä, mihin kehitys on johtanut.

Mynälahdella voidaan pienessä mittakaavassa havaita kaikki samat muutokset, jotka muuallakin Itämeren piirissä koetaan ongelmana. Muutoksen takana on yksi yhteinen nimittäjä: veden ravinnepitoisuuksien nousu, rehevöityminen. Havaittavat seuraukset ovat eri puolilla Itämerta alueellisesti erilaisia, mutta vaikutukset ihmisen kannalta yksiselitteisen negatiivisia.

Mynälahden ympäristö valuma-alueineen voisi toimia eräänlaisena kohdealueena sovellettaessa keinoja rehevöitymiskehityksen katkaisemiseksi laajemminkin. Siinä missä matala, nykyisin hyvin rehevöitynyt mutta edelleen ihmisen kannalta entisenkaltaisessa käytössä oleva lahti on toiminut edelläkävijänä rehevöitymiskehityksessä, voi se yhtä hyvin olla myös eräänlainen lippulaiva, jolle kohdennettavilla ja alueellisesti keskitetyillä toimenpiteillä pyrittäisiin vaikuttamaan lahden tilan parantamiseen. Keinot työn tekemiseksi ovat tiedossa, tahtotila niiden toteuttamiseksi vielä uupuu. Tämän taustamuistion tarkoituksena on kohdentaa huomiota näihin molempiin.