Kehittäminen poiki Kundeille toimintamallin

Naantalin terveyskeskus oli hankkeen takana. Hvitfelt-Koskelainen toimi hankkeessa projektipäällikkönä ja hoiti toiminnan organisoinnin.

-       Toimeksiantaja oli toivonut, että heille kehitettäisiin toimintamalli, jota voi käyttää jatkossa terveyden- ja sairaanhoitajien työkaluna miesten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi, Hvitfelt-Koskelainen kertoo.

Tältä pohjalta toiminta rakennettiin. Nyt vuosi toimintaa on takana ja toimintamalli on kehitetty.

-       Toimeksiantajana saimme, mitä tilasimme. Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen, hymyilee terveydenhoitaja Leena Seppälä Naantalin kaupungilta.

-       Toimintamalli rakentuu markkinoinnin, toiminnan, arvioinnin ja jatkokehittämisen vaiheista. Sitä on helppo muuntaa myös muille asiakkaille kohdennettavaksi, hän jatkaa.

Mutta palataanpa alkuun. Hvitfelt-Koskelainen teki taustatutkimusta toiminnalle muun muassa haastattelulla.

-       Palvelumuotoilun mukaisesti haastattelimme 12 asiakasta ja vastausten pohjalta toimintaa lähdettiin suunnittelemaan, hän kertoo.

Haastatelluista miehistä koottiin työryhmä mukaan toiminnan suunnitteluun. Näin säilyi asiakasnäkökulma koko ajan mukana. Myöhemmin suunnitteluun mukaan tulivat myös terveyskeskus, vapaa-aikatoimi ja kolmas sektori.

-       Toimintaa mietittäessä työryhmä totesi heti, että kilpailuhenkisesti ei liikkumaan lähdetä. Suunniteltiin siis ohjelma, jossa oli tarjolla erilaisia liikunnan muotoja, mutta ei kilpailua.

-       Urheiluseurat lupautuivat toteuttamaan ohjelmaa. Urheiluseurojen ja kaupungin verkostoituminen oli yksi projektin hyvistä tuloksista, Hvitfelt-Koskelainen mainitsee.

Kun ohjelma oli kunnossa, miehet piti saada liikkeelle. Ryhmän aloittamista kampanjoitiin muun muassa paikallislehdissä, Facebook-sivuilla, urheiluseurojen ja terveyskeskuksen toimesta. Hyvän markkinoinnin jälkeen innokkaita liikkujia ilmoittautuikin runsaasti. Ryhmään pääsi 60 miestä.

-       Se on kokoontunut joka toinen viikko 14 kertaa. Keskimäärin 40 miestä on aina ollut ryhmässä mukana, Hvitfelt-Koskelainen iloitsee.

-       Näiden kokoontumisten lisäksi järjestettiin heidän pyynnöstään kuntosalivuoro joka viikko. Myöskin pyynnöstä toteutettiin ravitsemusinfo, hän luettelee.

Ryhmä on kokeillut muun muassa fresbeegolfia, kahvakuulaa, äijäjumppaa, vesihölkkää, vesiliikuntaa, yleisurheilua ja salibandya.

-       Keräsimme toiminnasta palautetta ja se on ollut kannustavaa. Suurin osa oli erittäin tyytyväisiä ja loput tyytyväisiä hankkeeseen, Hvitfelt-Koskelainen myhäilee.

Suunnitteluryhmässä mukana olleet miehet ovat tyytyväisiä toimintaan. ”Johannan enkeleiksi” itsensä nimennyt ryhmä aloitti toiminnan kesäkuussa 2015 osallistumalla toiminnan alkuhaastatteluun.

-       Hienosti toiminta lähti alkuun. Tuntui, että koko kaupunki on pienessä hytinässä mukana, he kertovat.

He aloittivat liikunnan elämisen halusta ja liikuntatapojen kehittämiseksi. Myöskin liikunnan sosiaalinen puoli kiinnosti.

-       Halusimme leikkimielistä liikuntaa hyvässä seurassa huumorin kukkiessa, he toteavat.

-       Hauskaa meillä on ollutkin ja kunto on noussut siinä samalla. Olemme saaneet tutustua moneen lajiin, joihin ei välttämättä olisi muuten tullut mentyä. Kokeilujen jälkeen voimme jatkaa haluamassamme lajissa urheiluseurassa.

Kuntoryhmä muodostuu eri-ikäisistä miehistä laajalla skaalalla nuorimmaisen ollessa alle 40. Kuntokin heillä on ollut aloittaessa vaihteleva. Mutta kaikki ovat olleet tervetulleita.

Nyt kunto on kaikilla hyvä. Elämäntapamuutoksia on tullut: tupakointia on vähennetty ja painoa pudotettu. Liikunnasta on tullut elämäntapa.

-       Ja kyllä sitä kilpailutahtoakin löytyi, kun pelasimme salibandya tai yleisurheilimme. Kaikki laittoivat parastaan lajissaan. Taisi jo välillä olla vähän vaarallistakin, he naureskelevat.

Miehet ovat tavanneet toisiaan myös liikunnan ulkopuolella. Uusien kavereiden kanssa voi tehdä muutakin kuin kuntoilla.

Mutta mitä he tarkoittivat ”Johannan enkeleillä”? He totesivat, että Johanna on hoitanut homman hienosti. Hän on motivoinut heitä.

-       Viestintä on toiminut hyvin ja hänen ansiostaan olemme olleet niin hyvin mukana. Meillä homma toimii, on yhteinen huumori.

-       Johanna on osannut luontaisasti vetää tätä ryhmää. Hänellä on hyvät johtamisen taidot, he kehuvat.

Ryhmä on saanut paljon julkisuutta ja sekin on Johannan ansiota. Miehet totesivat olevan harmillista, että hän ei enää jatka tässä vetäjänä.

Mutta he aikovat kuntoilla myös seuraavassa ryhmässä.  Hanke on saamassa jatkoa ja he toimivat siinä mentoreina.

Seuraava Kundit kuntoon kuudessa kuukaudessa -toiminta alkaa tammikuussa 2017. Olkaa miehet valmiina!

Lehtori Ritva Laaksonen-Heikkilä totesi, että kehittämishanke toteutui esimerkillisesti kolmikantamallin mukaisesti.

-       Opinnäytetyönä toteutettu matalan kynnyksen liikunnallisen toimintaohjelman suunnittelu ja pilotointi eri tahojen yhteistyössä antoi YAMK-opiskelijalle mahdollisuuden projektipäällikkyyden toteutukseen johtamisen ja terveyden edistämisen näkökulmista, Laaksonen-Heikkilä kommentoi.

Laaksonen-Heikkilä kehui, että koko kehittämisprojektin ajan miesten osallistuminen oli kiitettävää. Suunnitteluryhmän viiden miehen ja projektipäällikön välille syntyi luottamuksellinen ja ainutlaatuinen terveyttä edistävä suhde.

-       Erityisesti on huomioitava, että Kundit kuntoon toiminnasta tuli pysyvä toimintamuoto palvelurakenteeseen ja pilottiryhmä jatkaa toimintaansa varsinaisen pilotoinnin päätyttyä.

-       Kehittämisprojektin toteutuksessa ohjaavana opettajana toimiminen on ollut kiinnostavaa ja haastavaa, mutta on hienoa todeta projektipäällikön toiminnan kehittyvän ja joustavan tilanteen mukaan, Laaksonen-Heikkilä .

Koulutusvastaava Katja Heikkinen totesi, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on aivan keskeinen osa koulutusta. Kaikki opiskelijat kiinnittyvät opintojensa alusta meneillään oleviin hankkeisiin.

-       Kundit kuntoon kuudessa kuukaudessa -projekti tarjosi erinomaisen oppimisympäristön niin opiskelijalle kuin kaikille hankkeessa toimineille.

Projekteissa sekä työelämä, opiskelija että korkeakoulu voivat toimia omalla asiantuntemuksellaan ja tuloksena syntyy huikeita onnistumisia ja osaamista, joka hyödyntää suoraan asiakkaita.

-       Kundit kuntoon on erinomainen esimerkki hienosta toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja tuotos ei todellakaan jää pöytälaatikkoon. Kunnossa tullaan olemaan jatkossakin!

-       Hankkeiden kautta syntyy osaamista myös koulutusorganisaatioiden käyttöön ja ne synnyttävät myös uusia hankkeita ja tarvetta osaamiselle, kiteyttää koulutusvastaava Katja Heikkinen.