Suomalainen työ on murroksessa
Länsimainen työ muuttuu. Teollinen tuotanto siirtyy halvempiin maihin, ja perinteisten työpaikkojen katoaminen näiltä aloilta on laittanut länsimaat pohtimaan, mistä uutta työtä syntyy. Tulevaisuuden työelämälle tyypillistä on hajanaisuus ja jatkuva muutos. Nämä edellyttävät organisaatioilta ja työntekijöiltä yhä joustavampaa ajattelua työn tekemiseen. Tarvitaan uudenlaisia työelämätaitoja, joita ovat esimerkiksi erilaisuuden sietokyky, avoimuus uusia asioita kohtaan sekä teknologisten taitojen jatkuva harjoittaminen. Olisiko meidän kaikkien aika pohtia, miten pääsemme työyhteisöissä eteenpäin ja kohti muutosta, siihen valmistautuneena?
Suomalaista työtä ja siihen kohdistuvia muutospaineita sekä tulevaisuuden uhkakuvia pohdittiin Turun AMK:n tiloissa, kun toimitusjohtaja Tero Lausala ja tutkimusjohtaja Jokke Eljala Suomalaisen työn liitosta johtivat keskustelua.
Perinteisten työpaikkojen katoaminen ja muutos suomalaisen työn sisällöissä on huomattava. Muutoksen voimat kumpuavat sekä kansainvälisistä että suomalaisista ilmiöistä. Muutokseen vaikuttavat kansallisella tasolla mm. demografiset muutokset, kuten suomalaisen väestön ikääntyminen. Esimerkiksi 55 – 65-vuotiaiden osuus nousee Suomessa radikaalisti vuoteen 2030 mennessä.
– On pohdittava sitä, minkälaista työvoimaa meillä jatkossa on ja toisaalta sitä, minkälaiselle työlle meillä on tulevaisuudessa kysyntää, mietti Tero Lausala Suomalaisen työn liitosta.
Edellisen lisäksi esimerkiksi toimintaympäristön teknologinen kehitys vaikuttaa työn muuttumiseen. Työn digitalisoitumisella on suuri merkitys, ja jatkossa entistä suurempi määrä perustyöstä voidaan hoitaa teknologian avulla.
– Ns. hiljaisen rakennemuutoksen haasteena on, että uusia työpaikkoja ei Suomeen synny samaa tahtia, kuin aiemmin. Häviävien töiden tilalle ei ilmesty samanlaisia töitä. On mietittävä asioita uudelleen, jatkaa Lausala.
Teknologiat haltuun, lisää avoimuutta ja yhdessä tekemistä
– Suomalainen työ nojaa tulevaisuudessa yhä vahvemmin ns. korkeaa koulutusta vaativiin aloihin sekä palveluammatteihin. Palveluammateista erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin työt tulevat merkittävästi lisääntymään, kun taas keskituloiset työpaikat Suomessa vähenevät, kertoo tutkimusjohtaja Jokke Eljala Suomalaisen työn liitosta.
Digitaalisessa palvelutaloudessa sekä yritysten että yksityisten ihmisten tulee kyetä hyödyntämään entistä paremmin erilaisia teknologioita.
Lisäksi suomalaisten yritysten on, mikäli ne haluavat jatkossakin pysyä innovoinnin ja tuotteistamisen kärjessä, toimittava aiempaa avoimemmin ja yhteistyössä monenlaisten kumppaneiden kanssa. Yrityksissä on lisäksi kyettävä yhä laajemmin ymmärtämään erilaiset arvopohjat ja niiden vaikutus esimerkiksi kuluttajien toimintaan. Kuluttajien osallistaminen ja avoin asiakaslähtöisyys ovat osa yritysten toimintaa, jatkossa entistä suurempi osa.
– Jotta onnistuisimme, on hyvinkin erilaisten yritysten ymmärrettävä, että ne voivat hyötyä toinen toisistaan. Tämä edellyttää kuitenkin avointa uskallusta innovoida asioita yhdessä, toteaa Eljala edelleen.
Seuraava teematilaisuus on 4.2. ja tuolloin jatketaan aiheella "DIALOGISUUS TULEVAISUUDEN TYÖYHTEISÖSSÄ". Tervetuloa!
