Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 20.4.2017

Neljä eHealth-tunnustuspalkintoa jaettiin tuoreista tutkimuksista ja merkittävästä elämäntyöstä

Suomen telelääketieteen ja eHealth seuran ja Turun ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa jaettiin eHealth-tunnustuksia ansiokkaasta toiminnasta telelääketieteen alalla. Seminaari järjestettiin tänä vuonna 22. kerran.

Terveysalan teknologinen murros ei ole vain Suomessa tapahtuva ilmiö, vaan maailmanlaajuinen trendi. eHealth, telelääketiede, terveysteknologia ja lukuisat muut digitekniikkaan perustuvat palvelut ovat tänä päivänä keskeisessä roolissa, kun terveydenhuollon palveluita järjestetään uudella tavalla.

 Suomen telelääketieteen ja eHealth seuran hallitus jakaa vuosittain eHealth- tunnustuksen. Palkinnon saamisen kriteereinä on erityisen ansiokas toiminta telelääketieteen alueella, joksi katsotaan esimerkiksi telelääketieteen ja/tai eHealth alaan kuuluva väitöskirja tai muu erittäin merkittävä seuran tavoitteiden mukainen toiminta kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Vuonna 2017 eHealth-tunnustuspalkinto jaetaan neljännentoista kerran, kertoo puheenjohtaja Arto Holopainen Suomen telelääketieteen ja eHealth seurasta.

Tällä kertaa hallitus päätti jakaa neljä eHealth-tunnustuspalkintoa painottaen tuoretta tutkimusta ja merkittävää elämäntyötä eTerveyden hyväksi. Palkitut olivat:

FT Virpi Jylhä väitteli 20.1.2017 Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon pääaineessa puutteellisen tiedonhallinnan yhteydestä potilasturvallisuuteen. Potilaan tietojen asianmukainen kirjaaminen on tutkimuksen mukaan merkittävä tekijä tiedonhallinnassa potilasturvallisuuden näkökulmasta. Erityisesti potilastiedon siirtäminen järjestelmästä toiseen kopioi-liitä toiminnolla tai käsin on riskialtista. Puutteellinen kirjaaminen lisää myös tiedon häviämistä potilassiirtojen yhteydessä. Tiedon siirto vaikuttaakin olevan virhealttein vaihe tiedonhallinnassa tutkimuksessa käytetyn rekisteriaineiston perusteella.

FT Hanna Kuusisto väitteli 23.11.2016 Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon pääaineessa. Lääketieteen tohtori, neurologian dosentti Hanna Kuusisto selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko osa neurologisista lähetepotilaista hoitaa ilman ensikäyntiä. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa uudistettiin neurologian poliklinikoille saapuvien lähetteiden käsittelymalli ja otettiin valikoidulle potilasryhmälle käyttöön puhelimitse tapahtuva etähoito.

Yleislääketieteen dosentti Mårten Kvist, Turku. Hänen väitöskirjansa terveyskeskusten puhelinkonsultaatioista vuodelta 1991 oli ensimmäinen telelääketieteen väitöskirja maassamme (Kvist Mårten. Telephone contacts in Finnish urban general practice, Turun yliopisto 1991). Hän oli perustamassa telelääketieteen seuraa vuonna 1995, laati sen ensimmäiset säännöt ja toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana sekä oli organisoimassa ensimmäistä kansallista telelääketieteen seminaaria Turkuun vuonna 1995. Hän tutustui ennen kotimaisen seuran perustamista alan kansainvälisen seuran (ISfT) kongresseihin ja toimi sitten ensimmäisen pohjoismaisen telelääketieteen kongressin presidenttinä Kuopiossa vuonna 1996. Kielitaitoisena osaajana hän toimi myöhemmin mm. asiantuntijana WHO:n Euroopan toimistossa ja Jugoslavian hajoamissotien jälkeen Balkanin maiden terveydenhuollon jälleenrakennuksessa. Mårten Kvist valittiin seuran kunniajäseneksi vuonna 2005. Dosentti Kvistin merkitys alalle on ollut havaita tarve suomalaiselle telelääketieteen ja sähköisen terveydenhuollon seuralle, aloittaa koulutustapahtumien perinne ja luotsata seura alusta alkaen kansainväliseen yhteistyöhön.

Suunnittelupäällikkö, DI Pekka Mattila, tietojenkäsittely-yksikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tietotekniikan ammattilainen Pekka Mattila on ollut seuran jäsen sen perustamisesta asti ja samalla kansallisen seminaarin osallistuja vuodesta toiseen. Mukanaan hän on tuonut nuorempia kollegoitaan oppimaan sähköisen terveydenhuollon käytännön soveltamista. Työssään Mattila on perehtynyt tietoverkkojen ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja erityisesti tietoturvallisuuteen ja standardointiin liittyviin kysymyksiin. Hän oli kehittämässä turvallista yhteysratkaisua maailman ensimmäiseen älypuhelimeen toteutettuun mobiiliin lääkärin työasemaan ja medical app:siin (MOMEDA 1997-2000) ja on jo 1990-luvulta edelläkävijänä työssään mahdollistanut standardoitua tiedonsiirtoa terveydenhuollon yksiköiden kesken (lähete-palaute –järjestelmät, alueellinen verkkokertomus). Hän on tietotekniikan ammattilaisena erinomaisesti edistänyt moniammatillista yhteistyötä tietojärjestelmien käyttäjien kanssa ja siten toteuttanut Suomen telelääketieteen ja eHealth seuran perusajatusta.