Lupaavia puhdistustuloksia jokiveden fosforin kemiallisesta saostamisesta
Kemiallista fosforin saostusta on käytetty jo pitkään jäteveden käsittelyssä. Nyt on tutkittu menetelmän soveltuvuutta jokimittakaavan luonnonvesien käsittelyyn. Käynnissä oleva Fosforin saostaminen virtavedestä –hanke pilotoi menetelmän käyttöä Turussa Paattistenjoella.
Aurajoen sivuhaarassa Paattistenjoessa suoritettiin kahdeksan koejaksoa, joissa nestemäistä ferrisulfaattia annosteltiin jokiveteen vesistöjä rehevöittävän liukoisen fosforin saostamiseksi. Saostuskemikaalia lisättiin jokiveteen tarkoitusta varten rakennetulla virtaama- ja pH-ohjatulla annostelijalla. Paattistenjoella tapahtuvan kemiallisen fosforin saostamisen tavoitteena on sitoa jokiveden sisältämä liukoinen fosfori sellaiseen muotoon, että se ei enää ole leville käyttökelpoista. Tämä tapahtuu saostuskemikaalin sisältämän raudan avulla.
Menetelmän välittömiä vesistövaikutuksia on seurattu tiiviisti vesinäytteenotolla ja vedenlaatumittauksilla. Tämän lisäksi tutkitaan menetelmän vaikutuksia pohjaeliöstöön ja selvitetään saostuksessa muodostuvan sakan laskeutumista Maarian altaalla. Tutkimushankkeen tavoitteena on arvioida menetelmän soveltuvuutta jokimittakaavan kohdevesistöihin ja hankkia tietoa menetelmän ympäristövaikutuksista.
Alustavat tulokset lupaavia
Tutkimus osoittaa, että menetelmä sitoo hyvin liukoista fosforia. Vesinäytteiden mukaan jokiveden liukoisen fosforin pitoisuudet vähenivät käsittelyn myötä keskimäärin 80 prosentilla. Happamasta saostuskemikaalista aiheutuva jokiveden pH-arvon lasku on puolestaan jäänyt käytetyillä annosteluilla maltilliseksi, ollen tyypillisesti vain noin 0,5 pH – yksikköä. Vedenlaatu vaikutusten lisäksi hankkeessa selvitetään menetelmän kustannustehokkuutta, vaikutuksia pohjaeliöstöön sekä saostettujen ravinteiden hyötykäyttömahdollisuuksia.
Kemiallinen fosforin saostus vaikuttaa alustavien tulosten valossa tehokkaalta tavalta vähentää leville käyttökelpoisen fosforin pitoisuuksia jokivedessä. Hankkeessa jatketaan vielä menetelmän ympäristövaikutusten selvittämistä sekä kartoitetaan muodostuvan lietteen poiston ja hyötykäytön vaihtoehtoja. - Positiivisista tuloksista huolimatta, menetelmä ei ole muita vesiensuojelutoimia poissulkeva ratkaisu ja pitkällä tähtäimellä tulee pyrkiä ravinnehuuhtoumien syntypaikkatorjuntaan, korostaa projektipäällikkö Antti Kaseva Turun ammattikorkeakoulusta.
Laaja-alaista yhteistyötä ja sitoumuksia Itämerelle
Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin, Turun ammattikorkeakoulun, Kemira Oyj:n, Turun yliopiston, Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Aurajokisäätiön kesken. Hankkeen päävastuullisena vetäjänä toimii Turun kaupunki, joka on sitoutunut toimimaan Itämeren hyväksi mm. Itämerihaasteen kautta. Hanke on osa Turun Itämerihaasteen toimenpiteitä, sekä myös kaupungin Itämerisitoumus Baltic Sea Action Groupin toimintaan, kertoo vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki Turun kaupungin ympäristötoimialalta.
Hanke on saanut rahoituksen ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.