Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 30.8.2017

Turun AMK on valmis lisähaasteisiin

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmies Esko Ahon raportti korostaa, että Lounais-Suomen teknologiayritysten kasvuhaasteeseen vastaaminen edellyttää vahvaa paikallista osaamista ja teknologiaosaamisen kriittistä massaa. Turun AMK on valmis ehdotettuihin toimenpiteisiin ja toivoo liikkumavapautta toteuttaa teollisuuden tarvitsemia muutoksia.

Kesäkuussa päätettyjen lisäysten jälkeen Turun AMK:sta valmistuu työelämään 2020-luvun alkuvuosina noin 650–700 insinöörin tai rakennusmestarin tutkinnon ja 70 Master of Engineering -tutkinnon suorittanutta vuosittain.

– Olemme siis kasvattamassa juuri tuota kaivattua osaamispääoman kriittistä massaa, ja olemme valmiit kasvattamaan sitä lisää, jos siihen on mahdollisuus, toteaa Turun AMK:n vararehtori Juhani Soini.

Raportin mukaan teknologiayritysten tutkimus- ja kehitystyön voimavarojen kasvattaminen liittyy kiinteästi koulutustarjonnan parantamiseen. Lounais-Suomessa tarvitaan ennen kaikkea horisontaalisia, eri alojen ja teknologioiden rajat ylittäviä hankkeita.

– Olemme tunnettuja siitä, että teemme yhdessä teollisuuden kanssa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä monialaisesti perinteisten alojen rajapintojen yli. Erotumme muista ammattikorkeakouluista soveltavan tutkimustoiminnan laajuudessa ja monialaisuudessa. Tulemme myös tätä yhteistyötä lisäämään, Juhani Soini kertoo.

Juhani Soini muistuttaa lisäksi, että tutkimustoiminnan vaikuttavuutta olisi mahdollisuus lisätä vahvistamalla AMK:n tutkimusryhmiä muiden turkulaisten korkeakoulujen sekä teknillisten yliopistojen osaamisella. Yhteistyö on jo vahvasti käynnissä muun muassa Turku Future Technologies -yhteistyömallin kautta.

Mahdollisuus erityiskokeiluihin tärkeä

Aho ehdottaa raportissaan, että Lounais-Suomen ammattikorkeakouluille pitäisi antaa mahdollisuus erityiskokeiluihin, joilla ne voisivat nykyistäkin paremmin tukea teknologiayritysten koulutus- ja tutkimustarpeita.

– On tärkeää saada lisää liikkumavapautta ketteriin toimenpiteisiin. Erinomainen kokeilu olisi Master of Engineering -tutkinnon kehittäminen siten, että 3 vuoden työssäolovaatimus ennen tutkinnon aloittamista poistettaisiin, Juhani Soini ehdottaa.

Toinen mahdollisuus olisi työnjohtokoulutuksen räätälöinti: rakennusmestarikoulutuksen rinnalle voitaisiin tehdä vastaava tekniikan alan tutkinto palvelemaan teknologiateollisuuden tarpeita.

Turun AMK oli yhtenä kumppanina mukana Nokian Bridge -ohjelman toteutuksessa, johon Aho viittaa raportissaan.

– Olemme erittäin mielellämme mukana rakentamassa ja toteuttamassa uutta siltasopimusmallia Lounais-Suomen teknologiayritysten ja koko maan kilpailukyvyn takaamiseksi, jos siihen aukeaa mahdollisuus.

Selvitysraportti korostaa myös alueen kasvu- ja työllisyysnäkymien asettamia haasteita kaikille koulutusasteille peruskouluista lähtien.

– Ajatus vahvistaa matematiikan opetusta peruskouluissa ja toisella asteella on tervetullut. Meillä on pitkäaikainen yhteistyö Turun kaupungin sivistystoimialan kanssa, Juhani Soini toteaa.

Suomen talouden moottorina toimiva vientiteollisuus tarvitsee lisää osaavia insinöörejä. Varsinais-Suomen meri- ja metalliteollisuuden kasvu luo kerrannaisvaikutuksineen jopa 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Koulutusta pitää pystyä uudistamaan nopeasti.