Sivu päivitetty 7.9.2017

Uutta tietoa ympäristömelun ärsyttävyyteen vaikuttavista tekijöistä

Turun ammattikorkeakoulu on toteuttanut tutkimuksen, jonka avulla voidaan arvioida merkittävästi paremmin ympäristömelun ärsyttävyyttä asunnon sisätiloissa. Tutkimuksessa kehitettiin malli, jolla voidaan arvioida häiritsevyyslisä, jonka tonaalinen eli soinnillinen melu aiheuttaa.

Soinnilliset äänet ärsyttävimpiä korkeilla taajuuksilla

Tutkimuksessa havaittiin että tonaalisen äänen ärsyttävyyteen vaikuttaa äänen korkeus. Matalissa äänissä tonaalisuus ei häiritse niin paljon kuin korkeissa äänissä, jos verrataan ei-tonaaliseen ääneen.

Tutkimusryhmän vetäjän, Valtteri Hongiston mukaan tutkimuksella on merkittäviä käytännön sovelluksia, koska pyörivien koneiden, moottorien ja kompressorien melu on yleensä tonaalista. Tuloksia voidaan hyödyntää ympäristömelunormien kehitystyössä sekä ympäristömelun häiritsevyyden mittausohjelmistoissa.

Tonaalinen ääni on viheltävää tai soinnillista. Äänessä erottuu jokin taajuus muita voimakkaampana. Yleinen käsitys on, että tonaalinen ääni on häiritsevämpää kuin yhtä voimakas ei-tonaalinen ääni. Tämän vuoksi ympäristömelunormit säätävät useimmissa maissa tonaaliselle melulle 5 dB sanktion eli häiritsevyyslisän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos mitattu melutaso on 25 dB mutta melu on tonaalista, mittaustulokseksi kirjataan 30 dB. Jos melutason sallittu enimmäisarvo sattuu olemaan 28 dB, ylittää melutaso tässä tapauksessa tonaalisuuden vuoksi enimmäisarvon. Hongisto korostaa, että nykynormit eivät selvästi sano, milloin sanktio annetaan ja milloin ei. Tämän vuoksi eri mittaajat voivat antaa eri tuloksen samalle melulle. 

Tonaalisuuden aiheuttaman ärsyttävyyden ymmärtämiseksi Turun ammattikorkeakoulu toteutti tutkimuksen, johon osallistui 40 koehenkilöä. Koehenkilöt kuuntelivat peräjälkeen ääniä joissa oli eriasteista tonaalisuutta eri taajuuksilla sekä ääniä, jossa ei ollut lainkaan tonaalisuutta. 

Tutkimus on ainutlaatuinen, koska se tehtiin hyvin hiljaisilla äänitasoilla vastaten asuntojen sisään kuuluvaa sallittua ympäristömelun tasoa. Nykyisten ympäristömelunormien mukainen sanktio tonaalisuutta koskien perustuu tutkimuksiin, joissa käytettiin paljon voimakkaampia äänitasoja kuin Turun AMK:n tutkimuksessa. Tämä voi selittää sen, miksi tutkimustulokset eivät tukeneet ympäristömelunormien nykyistä sanktiomenettelyä, Hongisto arvioi.

Tulokset on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Building and Environment tällä viikolla. Tutkimuksen voi ladata kokonaisuutena osoitteesta https://authors.elsevier.com/a/1Va~f1HudMs53z .  

Tutkimuksen suomenkielinen tiivistelmä on ladattavissa osoitteesta http://www.akustinenseura.fi/wp-content/uploads/2017/08/akustiikkapaivat_2017_eprosari.pdf (sivu 105). 
Tutkimus toteutettiin Turussa ja sitä rahoittivat Tekes, 2 ministeriötä ja useita yrityksiä.