Sivu päivitetty 6.10.2017

Turun AMK saa 6 miljoonan euron lisärahoituksen

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt 4 miljoonaa euroa erityisavustusta Turun ammattikorkeakoululle. Lisärahoituksella vastataan positiivisen rakennemuutoksen tuomiin osaamistarpeisiin lisäämällä tekniikan alan koulutusmääriä.

Lisäksi Turun AMK:lle on myönnetty 2 miljoonan euron rahoitus tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomiseen. Turun AMK on saanut myös ELY-keskukselta tilauksen tutkintotavoitteisen muuntokoulutuksen järjestämisestä.

Turun AMK lisää tekniikan koulutusta merkittävästi vastatakseen Varsinais-Suomen kasvaneeseen työvoimakysyntään. Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sisäänottoa lisätään 203:lla ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa, Master-tason koulutuksen sisäänottoa 35 opiskelijalla. Rahoitus on ajoitettu viidelle vuodelle ja päättyy vuonna 2021.

Turun AMK koordinoi OKM:n lisärahoituksen turvin Turussa toimivien korkeakoulujen yhteistoimintaa tekniikan alan osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Toiminta kulkee Turku Future Technologies Competence Factory (TFT CF) -nimellä. Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään koulutuksessa ja TKI-toiminnassa, joilla palvellaan Turun ja Lounais-Suomen alueen valmistavan teknologiateollisuuden, rakennusteollisuuden ja kemian teollisuuden monialaisia, kehittyviä osaamistarpeita. TFT CF -toiminnalle on myönnetty 2 miljoonan euron rahoitus vuosien 2017–2021 ajalle.

– Tämä rahoitus kohdennetaan sellaisten tutkimus- ja koulutusympäristöjen rakentamiseen, mihin myös alueen useampi teollisuusyritys yhteistoiminnallisesti sitoutuu. Keskustelun kohteina on ollut mm. virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden laboratorio, akku- ja polttokennolaboratorio sekä Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ympäristön laajentaminen täysdigitaaliseksi tehtaaksi, huomioiden tuotantoautomaation ja digitaalisen tuotehallintaprosessin. Haluan haastaa yritykset mukaan suunnittelemaan ja rakentamaan ympäristöjä kanssamme, sanoo Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini.

Nopeana keinona yritysten osaajatarpeeseen vastaamiseksi Turun ammattikorkeakoululla on tarkoitus saada muuntokoulutettua noin 40 aiemman tutkinnon suorittanutta osaajaa alueen työelämän kaipaamiin insinööritehtäviin. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) on tehnyt päätöksen hankkia työvoimakoulutuksena toteutettava muuntokoulutus Turun ammattikorkeakoululta. Koulutus käynnistyy jo ennen vuoden 2017 loppua. Muuntokoulutus voi kestää 1–3 vuotta sen mukaan, minkä alan koulutus opiskelijaksi valitulla on taustalla. Muuntokoulutuksen kautta on mahdollista saada yrityksille kaivattuja monialaisia osaajia.

– Tavoitteena on antaa valmiuksia insinöörikoulutuksen omaaville työnhakijoille muuntaa insinööriosaamistaan kohti sitä kysyntää jota varsinais-suomalaisilla työmarkkinoilla arvioidaan olevan lähivuosien aikana ja jota tarvetta ammattikorkea-asteen koulutus ei määrällisesti muuten täytä, tähdentää koulutus- ja tutkimuspäällikkö Kristiina Meltovaara.

– Haku puolitoistavuotiseen muuntokoulutukseen alkaa lokakuussa. Valintakriteereissä olennaista ei ole hakijan alkuperäisen insinööritutkinnon ala, vaan se, minkälaisiin tehtäviin insinööri haluaa koulutuksen myötä suunnata. Jokaiselle hakijalle tehdään oman henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, lupaa koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertanen.

– Muuntokoulutuksella varmistetaan sekä relevantin sisältöosaamisen että työssä tarvittavan geneerisen osaamisen syntyminen. Koulutus toteutetaan tarpeen mukaisesti joko päiväopiskeluna tai monimuotokoulutuksena. Valmistuneet ovat mukautumiskykyisiä oma-aloitteisesti toimeen tarttuvia ammattilaisia, Meltovaara jatkaa.

Suomen talouden moottorina toimiva vientiteollisuus tarvitsee lisää osaavia insinöörejä. Varsinais-Suomen meri- ja metalliteollisuuden kasvu luo kerrannaisvaikutuksineen jopa 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

–Työnantajien toivomuslistoilla on muun muassa konetekniikan, autonvalmistuksen ja laivanrakennuksen insinöörejä, Kairisto-Mertanen kertoo.