Aktiivinen innovaatiopedagogiikka innosti tansanialaisia kumppaneita
Tansanialaisesta partneriyliopistosta Tumaini University Dar es Salaam Collegesta (TUDARCo) vieraili opettajia ja opiskelijoita Turun ammattikorkeakoulussa kahden viikon ajan lokakuun lopussa.
Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio ja Ritva Hyttinen
Kuvat: Suvi Harvisalo
Vierailu oli osa IRIS-yhteistyöhanketta , jossa kehitetään, pilotoidaan ja juurrutetaan aktiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä TUDARCoon. Toimeliaan vierailun aikana kumppanit perehtyivät Turun ammattikorkeakoulun toimintaan ja oppimiskulttuuriin monelta eri kantilta.
Tavoitteena on tiiviin ja vuorovaikutteisen IRIS-hankkeen aikana kehittää tansanialaiselle partneriyliopistolle uusi pedagoginen toimintamalli.
- Tähtäimessämme on aktiivinen ja toiminnallinen pedagogiikka, jossa hakeudutaan pois teoriapainotteisesta luokkahuoneopetuksesta ja suuntaudutaan kohti soveltavaa ja konkreettista tekemistä, kertoo projektipäällikkö Ritva Hyttinen Turun ammattikorkeakoulusta.
IRIS on suomalaisen ja tansanialaisen yliopiston monialainen projekti, jossa korkeakoulujen lisäksi pyritään kuulemaan laajasti erilaisten toimijoiden näkemyksiä.
- Opimme toisiltamme ja kehitymme yhdessä. Toivon että tässä projektissa luomme jotain täysin uutta, totesi kaksiviikkoisen vierailun alussa vieraat tervetulleeksi toivottanut koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander Turun ammattikorkeakoulusta.
TUDARCo osaksi ympäröivän yhteisön arkea
Hankkeessa etsitään toimivia ja kauaskantoisia työtapoja, joilla tansanialaisyliopisto linkittyy tiiviimmin ympäröivän yhteiskunnan ja sen toimijoiden kanssa. IRIS pyrkii erityisesti tavoittamaan yliopiston lähiympäristössä toimivien pien- ja mikroyrittäjien yhteisöt.
- Haluamme avata yliopistolle suoran vuorovaikutteisin yhteyden paikallistoimijoihin, mikä auttaa koko aluetta kehittymään. Tarkoituksena on, että oppiminen kiinnittyy tavalla tai toisella yhteisöjen ja yrittäjien kehittymishaasteiden tunnistamiseen ja niiden ratkaisemiseen, kertoo Hyttinen.
Pienyrityksillä on Tansaniassa hyvin vaatimattomat resurssit, joten toiminnan kehittäminen ilman ulkopuolista apua ei onnistu. Toisaalta korkeakoulutuksessa vallalla oleva teoriapainotteinen opetus ei luo valmiuksia yrittäjyyteen tai edistä opiskelijoiden verkostoitumista työelämän kanssa.
Osa tansanialaisista opettajista näkee muutoksen välttämättömyyden, verkostoitumisen kautta haluttaisiin tuoda työelämä lähemmäs oppijoita niin, että korkeakoulusta valmistuneella olisi ymmärrys työn kehittämisestä sekä kontakteja työelämään.
Suomi on avoin yhteiskunta ja tietoa on melko helppo löytää ja saada, mutta Tansaniassa tilanne on toinen.
- Tansaniassa ei ole avoimen tiedon kulttuuria, joten IRIS pyrkii myös etsimään väyliä ns. virallisen tiedon jalkauttamiseen. Yrittäjien tiedontarpeita kuuntelemalla etsimme kanavaa tietopalvelulle, joka voisi tukea yhteisöjä ja yrittäjiä. Isona tavoitteena on kannustaa yrityksiä rekisteröitymään, sillä suuri osa Tansanian mikroyrityksistä on rekisteröitymättömiä, jolloin ne ovat kaikkien verkostojen ja tietokanavien ulkopuolella, miettii Hyttinen.
Ei kallista ja suurta, vaan yhteisön tarpeesta nouseva
Hankkeen taustalla on ajatus käänteisestä innovaatiosta, eli siitä ettei innovaation tarvitse välttämättä olla kallis ja kehitetty suurella kapasiteetilla, vaan se voi nousta yhteisön keskeltä ja sen tarpeesta.
- Parhaimmillaan yhteisön tarpeesta nousevan idean omistajuus jää yhteisölle, jolloin se pystyy jatkokehittämään tuotetta, korjaamaan ja parantelemaan sitä omien tarpeittensa mukaan. Yhteiskehittäminen voi luoda palvelulle, tuotteelle tai toiminalle uudenlaista arvoa, Ritva Hyttinen kertoo.
Kahden viikon vierailu Turun ammattikorkeakoulussa keskittyi ennen kaikkea luomaan yhteistä ymmärrystä innovaatiopedagogiikasta käytännössä. Aivan konkreettisella tasolla partnerit osallistuivat opetukseen, valmennukseen ja arviointiin sekä oppijan että opettajan roolissa.
- Erityisesti paneuduttiin Bisnes Akatemiaan, Capstone-innovaatioprojektin erilaisiin pedagogisiin menetelmiin ja toimintatapoihin sekä arviointiin. Kahden viikon aikana keskityimme lisäksi myös laajempiin kaariin kuten opetussuunnitelmiin ja niiden kehittämiseen, Hyttinen kertaa.
Motivoituneet opiskelijat herättivät ihastusta
Kumppanit havahtuivat siihen, että teorialähtöinen ja passiivinen luokkahuoneopetus ei ole oppimisen kannalta tehokkainta eikä edusta maailmaa ja työelämän tarpeita vuonna 2017.
- Ehkä eniten tansanialaiset ihailivat opiskelijoitamme, jotka ovat motivoituneita, aktiivisia ja sitoutuneita toimimaan. Suomen matala hierarkia on heistä hienoa, opiskelijat saattavat kommentoida ja puhua vapaasti myös opettajien läsnä ollessa, Hyttinen kertoo.
Huhtikuussa 2018 TUDARCossa pilotoidaan toiminnallista työelämäläheistä pedagogiikkaa ja seuraavat kuukaudet keskitytään se suunnitteluun. Käytännössä haarukoidaan opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, joissa uusia oppimismenetelmiä ja jatkuvaa arviointia sovelletaan käytäntöön.
Lisäksi lähialueen yhteisöt halutaan mukaan heti pilottivaiheeseen ja sopivia toimeksiantoja on haettu samalla, kun alueen mikroyrittäjiä on kartoitettu.
- Tärkeää on luoda lähiyhteisön keskuuteen nopeasti luottamus hanketta ja ylipäänsä yliopistoa kohtaan. Syksyn kartoitusvaiheessa huomasimme, että suut ja ovetkin sulkeutuivat nopeasti, kun aloimme esittää kysymyksiä yrityksen toiminnasta, toteaa Hyttinen.
Lisätiedot ajankohtaisesta
