Neurologiset kuntoutujat tarvitsevat tukea liikuntaan
Turun ammattikorkeakoulun tuoreen tutkimuksen mukaan neurologista sairautta sairastavat kuntoutujat tarvitsevat liikuntaan liittyvää tietoa ja tukea. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät edistävät ja rajoittavat liikunnan harrastamista vaikeavammaisilla henkilöillä.
Kohderyhmänä olivat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiaa saavat kuntoutujat Varsinais-Suomessa. Lisäksi selvitettiin Kelan avoterapiastandardin sisältämän liikuntakokeilun käyttöä. Tutkimus toteutettiin Liikunta kuntoutuksen tukena 2014–2017-hankkeessa, jota rahoitti Kansaneläkelaitos ja Turun ammattikorkeakoulu.
Tietoa ja tukea tarvitaan
Liikunnan harrastamista kohtalaisesti edistivät vastaajan tietämys liikunnan ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä perheenjäsenten asenteet. Liikunnan harrastamista lievästi edistävät oma motivaatio liikkua ja oma asenne, avustaja, asiantuntijoiden ohjaus, kuljetusjärjestelyt ja liikuntakaveri. Liikunnan harrastamista rajoitti merkittävästi neurologinen oire ja lievästi vastaajan liikunnalliset taidot sekä taloudellinen tilanne.
Kyselyyn vastanneet kuntoutujat harrastivat eniten kävelyä tai juoksua, uintia tai vesijuoksua, luonnossa liikkumista ja kuntosaliharjoittelua. Avoterapiastandardiin kuuluvaa liikuntakokeilumahdollisuutta oli hyödynnetty noin neljänneksellä vastaajista fysioterapiassa.
– Tutkimuksen mukaan kuntoutujat, fysioterapeutit ja kunnan erityisliikunnan työntekijät kannattivat avoterapiastandardin liikuntakokeilumahdollisuuden käyttöä, mikäli liikunnan edellytykset ovat kunnossa. Hyvin toteutettuna liikunta tukee kuntoutumista, hankkeen vastuututkija Päivi Mäkilä Turun ammattikorkeakoulusta kiteyttää.
Fysioterapeutit ja liikuntatoimi halusivat kehittää neurologista sairautta sairastavien kuntoutujien liikuntamahdollisuuksia ja toivoivat lisää tiedottamista kunnan liikuntapalveluista ja Kelan avoterapiastandardin käytöstä.
Liikunnalla hyvinvointia yhdenvertaisesti
Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia ja kansantalouden kustannuksia ja on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Neurologista sairautta sairastaville kuntoutujille arjen fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen saattaa olla ongelmallista.
– Kaikki panostukset liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen kannattavat. Ne tuovat terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. Jokaisella tulisi olla tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun, hankkeen projektipäällikkö Raija Luona-Helminen Turun ammattikorkeakoulusta toteaa.