Rekrytoinnin trendit, tekoäly ja työnhakijakokemus

Rekrytoinnin megatrendit, työnhakijakokemus ja rekrytoinnin tekoäly puhuttivat HR-ammattilaisia, esimiehiä ja Turun AMK:n liiketoiminnan logistiikan opiskelijoita ystävänpäivänä järjestetyssä teema-aamussa. Keskustelu työvoima- sekä osaajapulasta käy kuumana.

Teksti: Sinikka Leino

Yritykset eivät löydä riittävää määrää osaavaa työvoimaa, eivätkä työnhakijat itselleen sopivaa työtä. Hyvä työnantajamielikuva ja työnhakijakokemus ovat kilpailuvaltteja rekrytoinnissa.

Työnantajamielikuvalla on usein palkkaa suurempi merkitys työpaikan valinnassa, joten siihen panostaminen kannattaa. Työnantajamielikuvan rakentaminen lähtee sisältä päin, syvältä organisaation rakenteista; hyvinvoivasta työyhteisöstä. Innostunut työntekijä on yrityksen paras käyntikortti.

- Kannattaa varmistaa, että ihmiset kokevat olevansa työyhteisössään merkityksellisiä ja arvostettuja, tärkeää on, että arvostuksen ja välittämisen ilmapiiri on työyhteisössä läsnä. Positiivista työnantajamielikuvaa luodaan myös oppilaitoksiin kohdistuvalla opiskelijayhteistyöllä, esimerkiksi projektitoimeksiantojen, harjoittelun tai opinnäytetyön merkeissä, totesi asiakkuusvastaava Sinikka Leino.

Yrityksen strategia ja arvot mukaan rakentamaan hyvää työantajamielikuvaa

- Työnhakijakokemus on työnhakijan saama kokemus organisaation rekrytointiprosessista; miten yritys näyttäytyy hakijalle prosessin eri vaiheissa ja kokonaisuudessaan. Viime kädessä työnhakijakokemus koostuu kolmesta asiasta: viestintä, viestintä ja viestintä, painotti aluepäällikkö Henri Huopalahti, MPS Turun toimistosta.

- Se, miten työnhakijan kanssa kommunikoidaan aivan rekrytointiprosessin alusta viime metreille saakka, määrittelee, miten työnhakija yrityksen näkee ja kokee. Ja viestinnäksi luetaan kaikki yhteydenpito työnhakijan ja yrityksen välillä, oli se sitten fyysinen työpaikkailmoitus lehdessä tai puhelimitse tapahtunut haastattelukutsu. Työnhakijakokemusta syystäkin verrataan asiakaskokemukseen: hakijan tulisi jokaisessa kohtaamispisteessä tulla niin hyvin kohdelluksi, että tämän on helppo ”ostaa” työnantaja, Huopalahti jatkoi.

Rekrytoinnin tekoäly

International Account Manager Viljam Haarala, TalentAdore:sta kertoi tekoälyn hyödyntämisestä rekrytointiprojektissa.

- Järjestelmä hoitaa rutiinia, mutta tieto perustuu aina yrityksen tekemiin valintoihin. Hakija saa henkilökohtaisen palautteen konkreettisesti omien vahvuuksien ja heikkouksien perusteella. Tekoälyn hyödyntämisessä rekrytointityössä korostuu entistä enemmän vuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä sekä valmentava ja ohjaava rooli työnhakijoille. Vaikka osallistujien mielestä tekoälyn hyödyntäminen osana rekrytointiprosessia tuntui ehkä kaukaiselta, on se todellisuudessa täällä aiemmin kuin uskommekaan, Haarala analysoi.

Työmarkkinat ovat kuluttajistuneet siinä missä kaikki muutkin. Työpaikka ei ole lahja, joka annetaan, vaan se täytyy osata myydä ja markkinoida, sillä kilpailu osaajista kiristyy entisestään.

Tutustu: