Sivu päivitetty 6.3.2014

Kehitysjournalismi on muutakin kuin ongelmista raportoimista

Teksti: Pirjetta Koivisto

Newswriting – Focus on Development Journalism -kurssilla journalistiopiskelijat pääsevät laajentamaan maailmankuvaansa kolmen  afrikkalaisen opettajan johdolla. Kansainvälisen kurssin pääteemana on kehityksen suhde viestintään ja journalismiin.


Suomessa käsitteelle development journalism ei ole vakiintunut yleistä käsitettä, vaan puhutaan kehitysmaajournalismista, joka viittaa lähinnä journalismiin, jota kehittyvistä maista tehdään. Kurssilla pohditaan sitä, mitä kehityksellä, kehitysviestinnällä ja kehitysjournalismilla tarkoitetaan.

– Suomalaiset ja länsimaalaiset näkevät kehitysjournalismin usein niin, että lähdetään kolmannen maailman maihin katsomaan köyhyyttä ja raportoimaan ongelmista kuten köyhyydestä, sähkön puutteesta ja korruptiosta. Tehdään juttuja pelkästään negatiivisista asioista ja unohdetaan asiat joissa ollaan kehitytty,  kertoo Ghana Institute of Journalism -korkeakoulun dekaani Kodwo Boateng.

”Afrikkalaiset näytetään mediassa alakuloisina, köyhinä ja nälkäisinä”

Näytä lisää

– Kehitysjournalismi ymmärretään länsimaissa eri tavalla kuin Afrikan maissa. Afrikassa se tarkoittaa meille sitä, että media kertoo, mitä maan hallituksessa tapahtuu ja mitä hallitus tekee, Boateng selventää.

Boatengin mukaan ongelmista raportoiminen kuuluu tietenkin kehitysjournalismiin, mutta on vain yksi osa sitä. Kehittyneet maat tuntuvat hänen mielestään usein ajattelevan niin, että ne ovat jo kehittyneet ja toiset eivät.

– Itsenäistymisen jälkeen olemme saaneet aikaan paljon myös kehitystä, meillä on sairaaloita, hotelleja ja lentokenttiä, sekä yhä useammalla ihmisellä on sähköt ja mahdollisuus käydä koulua.

Journalismi on kuitenkin hänen mielestään lähtökohdiltaan melko samanlaista Suomessa ja Ghanassa. Ghanassa on kuitenkin enemmän ongelmia, joten journalismi ei ole juurikaan viihteellistä.

– Kun katsoo BBC:n tai CNN:n uutisia, niin afrikkalaiset näytetään aina alakuloisina, köyhinä ja nälkäisinä. Tietenkin me myös itse näemme sen puolen, mutta se ei ole koko totuus.

Kehitysjournalismilla muutetaan mielipiteitä ja asenteita

Näytä lisää

Boatengin mukaan media on myös suuri tekijä siinä, miten ihmisten mielipiteitä,  käsityksiä ja asenteita muutetaan perinteisestä ajattelutavasta modernimpaan suuntaan.

– Media ei voi Afrikassa käyttäytyä samalla tavalla kuin länsimaissa. Meillä on paljon eri kieliä ja kulttuureita samassa maassa. Median täytyy auttaa hallitusta saamaan ihmiset tuntemaan olevansa yhtä ja samaa kansaa.

Boateng kertoo siitä, miten Ghanan itsenäistyessä 1950-luvulla suuri osa ihmisistä ei tiennyt tai tuntenut olevansa ghanalaisia. He tunsivat edelleen kuuluvansa heimoihin. Silloin hallitus tarvitsi mediaa yhdistämään ihmisiä.

Opiskelijat haluavat avartaa maailmaansa

Näytä lisää

Opiskelijat tekevät kurssin päätteeksi ryhmätyönä uutisen jostain ajankohtaisesta aiheesta kehitysjournalismin näkökulmasta. Kurssin toisena päivänä opiskelijat vaikuttivat innostuneilta.

– Haluan oppia todella kilpailukykyiseksi toimittajaksi sekä kaikki erilaiset tavat tehdä hyviä uutisia. Haluan kurssin kautta löytää ratkaisukeinoja ja opettaa niitä myös muille. Esimerkiksi Tansaniassa ihmiset eivät ole kiinnostuneita äänestämään, ja se on ongelma. Toivoisin, että pystyisin vaikuttamaan maani asioihin enemmän, kertoo tansanialainen Jacqueline Muro.

Ghanalainen Harriet Bless Ndanu kertoo haluavansa laajentaa horisonttiaan ja toivoo saavansa perspektiiviä näkökulmiin.

– Tulin kurssille nimenomaan siksi, että se on kansainvälinen. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut ystäviä. Olemme vaihtaneet näkökulmiamme Suomen ja Afrikan maiden välillä, ja se on ollut mielettömän arvokasta. Kurssi on jo nyt laajentanut maailmankuvaani, sanoo Turun ammattikorkeakoulun journalismin opiskelija Eetu Ampuja.