Turun korkeakoulut ratkomaan Itämeren fosforiongelmaa
Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät yhteisen ideointitilaisuuden Itämeren fosforiongelman ratkaisemiseksi ICT-Cityssa torstaina 20.12. Tilaisuudessa kuultiin kaikkien kolmen korkeakoulun rehtoreiden puheenvuorot, yritys- ja tutkimusesittelyjä sekä lyhyt katsaus tuleviin rahoitushakuihin.
Fosfori on olennaista kaikelle elämälle. Monet mieltävät alkuaineen osaksi ruoantuotantoa, jota ei olisi ilman maaperän fosforia, eikä toisaalta nykyisessä mittakaavassa ilman fosfaattipohjaisia lannoitteita.
Epämetallilla on kuitenkin varjopuolensa. Itämereen arvioidaan päätyvän noin 31 000 000 kg fosforia vuodessa. Tästä noin kaksi kolmasosaa on ihmisen tuottamaa ja kolmannes luonnollista taustavalumaa.
Fosfori sitoutuu pieniin maapartikkeleihin, kulkeutuu vesistöissä ja kerrostuu pohjaan. Pohjaan kerrostunut fosfori liukenee sopivissa olosuhteissa veteen ja aiheuttaa niin sanottua sisäistä kuormitusta. Ilman tehokkaita toimia rehevöityminen ja sen aiheuttamat sinileväkukinnot lisääntyvät, meren ekologinen tila muuttuu ja virkistysarvot heikkenevät.
Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet yhteisponnistuksen fosforiongelman ratkaisemiseksi. Kolmen korkeakoulun monitieteinen asiantuntijuus perus- ja soveltavassa tutkimuksessa sekä yhteistyö yritysmaailman kanssa tarjoavat tähän erinomaiset mahdollisuudet.
Rehtoreilta kannustusta kunnianhimoisiin suunnitelmiin
ICT-Cityssä torstaina 20.12. järjestettyyn ideointitilaisuuteen saapui laaja joukko tutkijoita ja yritysedustajia pohtimaan ratkaisua fosforiongelmaan. Tilaisuutta juonsi maantieteen professori Jukka Käyhkö Turun yliopistosta.
– Suomessa on noin 3 % maailman fosforivarannoista. Koska fosfori on myös ehtyviä luonnonvarojamme, tehostaminen ja kierrätys ovat keskeisiä keinoja ongelman ratkaisuun. Vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta Itämeren ja lähialueemme Saaristomeren rehevöitymistilanne on yhä kehno, Käyhkö sanoi.
Käyhkön alustuksen jälkeen tilaisuudessa kuultiin Turun kolmen korkeakoulun rehtorien puheenvuorot. Ideointitilaisuuden alulle pannut rehtori Kalervo Väänänen kannusti omassa puheenvuorossaan tutkijoita rohkeisiin avauksiin.
Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa puhui vuorollaan fosforiongelmasta metsä- ja energiateollisuuden näkökulmasta ja viittasi muun muassa maailman suurimpaan biopolttoaineella toimivaan voimalaan, Pietarsaaressa sijaitsevaan Alholmens Kraftiin.
Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila korosti tutkijoiden roolia ongelman ratkaisussa.
Tutkimus- ja yritysesittelyistä vauhtia fosforiongelman ratkaisuun
Tilaisuudessa kuultiin kaksi pidempää yritysesittelyä ja liuta kolmen korkeakoulun tutkijoiden lyhytesityksiä. Qvidjan kartanon tilanhoitaja ja Qvidja Kraftin toimitusjohtaja Pekka Heikkinen esitteli kokeilutilan toimintaa ja painotti puheenvuorossaan maaperän vaalimista fosforiongelman ratkaisuna.
CLIC Innovationin toimitusjohtaja Jatta Jussila-Suokas esitteli yrityksen toimintaa ja PPP-mallia (Public Private Partnership) laajemmissa kehityshankkeissa. Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat eri tahojen yhteistyötä fasilitoivan Clicin partnereita.
Tutkijoiden lyhytesitykset avasi Turun ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän vetäjä lehtori Piia Leskinen, joka painotti puheenvuorossaan luontoon pohjautuvien ratkaisujen merkitystä ja tilanhoitaja Heikkisen tapaan maaperän laadun parantamista ja eroosion hallintaa.
Åbo Akademin apulaisprofessori Nina Tynkkynen puhui sosiaalitieteiden merkityksestä ongelman ratkaisemisessa. Tynkkynen totesi, että muutoksen tulee tapahtua yhteiskunnallisella tasolla, eivätkä luonnontieteet siten yksinään voi selättää monitahoista ongelmaa.
Turun yliopiston materiaalikemian ja kemiallisen analyysin professori Jukka Lukkari esitteli keinoja poistaa Saaristomeren fosforikuormaa. Lukkarin mukaan tällä hetkellä olemassa olevat keinot eivät ole kustannustehokkaita.
Lisäksi tilaisuudessa kuultiin Turun yliopistosta maantieteen yliopistonlehtori Harri Tolvasen, molekulaarisesta kasvibiologiasta yliopisto-opettaja Mikko Tikkasen ja tutkijatohtori Martina Jokelin esitykset. Åbo Akademista tilaisuudessa puhuivat tutkijatohtori Anna Törnroos, teknillisen termodynamiikan ja mallinnuksen professori Ron Zevenhoven sekä geologian ja mineralogian professori Olav Eklund. Turun ammattikorkeakoulusta lyhytesittelyn piti Leskisen lisäksi projektipäällikkö Antti Kaseva.
Teksti ja kuvat: Heikki Kettunen/Turun yliopiston viestintä
