WHO:n uuden raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin

Tämä on tärkein päätelmä maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimiston uudessa, yli 900 tutkimusjulkaisua kattavassa raportissa, joka on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.

What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportin mukaan on näyttöä siitä, että taidetoimintaan osallistuminen voi auttaa vahvistamaan terveyttä ja hyvinvointia. Taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

– Monet yhteiskuntien kohtaamista kasvavista terveyshaasteista ovat yhä monimutkaisempia. WHO Euroopan jäsenmaissa taide tarjoaa näihin ongelmiin luovia ratkaisuja. Näillä ratkaisuilla vastataan fyysisen ja mielenterveyden tarpeisiin, otetaan huomioon ihmisten sosiaalinen elinympäristö ja tarjotaan tukea terveyspalveluiden lisäksi. Nämä toimintatavat ovat käytössä erityisesti Pohjoismaissa ja Britanniassa, sanoo raportin kirjoittaja, apulaisprofessori Daisy Fancourt, Institute of Epidemiology and Health Care, University College London.

Raportin mukaan taiteella on monenlaisia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Taiteisiin osallistumisen on havaittu muun muassa vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Tanssin on todettu parantavan Parkinsonin tautia sairastavien motoriikkaa kuten tasapainoa ja kävelyn sujuvuutta. Ryhmämuotoiseen taidetoimintaan osallistuminen voi lapsilla ja nuorilla lisätä koettua hyvinvointia, resilienssiä ja yhteisöllisyyttä. Draamatoiminnan on kouluissa havaittu vähentävän kiusaamista sekä keskinäistä kilpailua.

Turun ammattikorkeakoulussa panostetaan kulttuurihyvinvointiin

WHO:n raportin julkistamistilaisuus järjestettiin Helsingissä Musiikkitalolla maanantaina 11. marraskuuta klo 9.00–12.00. Kutsuvierastilaisuuden avasi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Julkaisutilaisuuden järjestäminen Suomessa mahdollistui, koska Suomessa on tehty viime vuosina laajaa yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin alalla. Taikusydän-yhteyspiste toimii Turun ammattikorkeakoulussa yhtenä keskeisenä alan valtakunnallisen yhteistyön koordinoijana ja kehittäjäkumppanina.

– Turun ammattikorkeakoulussa on kehitetty systemaattisesti kulttuurihyvinvointiosaamista koko 2000-luvun ajan. Olemme nähneet tärkeinä etenkin moniammatillisen ja poikkisektorisen yhteistyön kehittämisen kulttuurialan ja sote-alan välillä. Olemme iloisia, että poikkialaisen yhteistyön kehittäminen on myös yksi nyt julkaistun raportin toimenpidesuosituksista, toteaa koulutusjohtaja Timo Tanskanen Turun AMK:n Taideakatemiasta.

Turun AMK:ssa yhteistyöstä on syntynyt myös tammikuussa 2020 käynnistyvä kulttuurihyvinvoinnin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jossa sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan opiskelijat opiskelevat yhdessä.

– Erittäin suosittuja ovat olleet myös yhteisömuusikon erikoistumiskoulutukset, joita on toteutettu vuosina 2017–2019. Olemme tehneet jo pitkään valtakunnallisesti merkittävää työtä myös sairaala- ja hoivamusiikkityön kehittämisessä ja kouluttamisessa. On erittäin tärkeää, että WHO:n raportissa huomioidaan vahvasti musiikin hyvinvointivaikutukset sekä suositellaan myös taide- ja humanististen aineiden ottamista osaksi terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta, iloitsee Timo Tanskanen.

Raportin suomalaisena vertaisarvioitsijana on toiminut Taikusydän-yhteyspisteen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Liisa Laitinen, joka on käytettävissä raportin kommentoijana.

Kulttuurilähete voi tuoda myös kustannussäästöjä

Raportin mukaan Britanniassa 20–30 prosenttia lääkärikäynneistä johtuu muista kuin lääketieteellisistä syistä, kuten yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä. Britanniassa on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan käytössä toimintamalli, jossa esimerkiksi yksinäisyydestä, lievistä mielenterveysongelmista tai kroonisista kivuista kärsiviä asiakkaita ohjataan yleislääkärin kirjoittamalla kulttuurilähetteellä taide- ja kulttuuritoimintaan. Kulttuurilähetemalli on otettu käyttöön myös muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Mallin on havaittu vähentävän tarpeettomia lääkärikäyntejä ja siten voivan tuottaa myös kustannussäästöjä.

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi.

– Meillä Suomessa osallistuminen taiteiseen ja kulttuuriin nähdään tärkeänä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hoitoa, kuvailee johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Olemme kansainvälisesti katsottunakin edelläkävijöitä poikkisektorisessa yhteistyössä. On tärkeää lisätä kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikkien ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi, jatkaa ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Raportin julkistamistilaisuuden järjestivät yhteistyössä:

• WHO Euroopan aluetoimisto
• Taikusydän – Taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste
• Turun ammattikorkeakoulu
• Taiteen edistämiskeskus
• ArtsEqual-hanke
• Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus
• KULTA ry.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Sosiaali- ja terveysministeriö ja
• Wellcome Trust.

Kuvassa Turun AMK:n sairaalamuusikkotoimintaa. Kuva: Kristiina Välimäki.