Jatkuva oppiminen kannattaa

Master Schoolin opiskelijat Paula Kalpio ja Mikko Viitanen vetivät TALK – näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen -tapahtumaa. Ohjelmassa oli monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan kehittämistehtävien esittelyjä puheenvuoroina ja posteriesittelyinä.

– Seminaari oli innostava ja onnistunut! Kunnia siitä erityisesti upeille osaajillemme – Master-opiskelijoille. He todella kehittävät työelämää yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Esityksistä välittyi asiantuntemus ja osaaminen, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Katja Heikkinen myhäilee.

– Päivän parhainta antia olivat lisäksi alumniemme esitykset, joista uudet opiskelijamme saivat varmasti uutta uskoa ja intoa opintoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin, hän jatkaa.

Koulutusvastaava Anne Rouhelo kertoi, että perinteitä kunnioittava, mutta konseptiltaan uudistunut Master School -seminaari tarjosi jälleen hienon kattauksen ajankohtaisia kehittämisprojektien esityksiä. Tämän syksyn uutuutena oli key note -luento ja alumnipaneeli.

– Auria Biopankin Samu Kurjen luento antoi monipuolisen kuvan biopankin toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Alumipaneeli puolestaan paljon ajatuksia valmistumisen jälkeisistä urapoluista ja jatkuvasta oppimisesta. Uusien Master Schoolin opiskelijoiden mielestä seminaari oli hyvä ja antoi paljon ideoita omia opintoja ajatellen. Ja niinhän se oli, hieno seminaari kokonaisuudessaan! Rouhelo

– Alueseminaarin tavoitteena oli ensisijaisesti välittää tietoa siitä kehittämistyöstä, jota ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa tehdään. Siinä onnistuttiinkin erinomaisesti! iloitsevat seminaarin vastuuopettajat  Rouhelo ja Minna Salakari..

– Tärkeässä osassa koulutusta ja seminaarityöskentelyä on myös verkostoituminen, mikä mahdollistaa kehittämishankkeissa luotujen tuotosten laajemman hyödynnettävyyden käytännön työelämässä. Olisi hienoa, jos projektituotokset tulisivat laajemminkin hyödynnetyksi työelämässä! he painottavat

Jokainen voi osallistua tutkimukseen biopankkisuostumuksella

Data-analyytikko Samu Kurki Auria Biopankista kertoi, miten tieteellisen tutkimuksen avulla ehkäistään sairauksia, kehitetään hoitomuotoja ja edistetään terveyttä. Näytteiden avulla yhdistetään biologinen ja kliininen tieto. Näin selvitetään syitä sairauksien taustalla, tutkitaan hoidon vaikuttavuutta ja kehitetään diagnostiikkaa ja hoitoa.

− Jokainen henkilö voi osallistua hoidon kehittämiseen antamalla luvan näytteiden luovuttamiseen Biopankin käyttöön. Luvan voi perua, jos haluaa. Näytteenantajalla on myös oikeus tietää, mihin hänen tietojaan käytetään, Kurki kertoo.

Tutkimustietoja hyödynnetään niin yritysten tarpeisiin kuin akateemiseen tutkimukseen. Heikkisen kysymykseen voisivatko AMK:n opiskelijat käyttää näytteitä tutkimuksissaan, Kurki vastasi, että materiaalia voi hyödyntää kaikenlaisiin tutkimuksiin.

− Tutkimusdataa myös kerätään jatkuvasti. Tällä hetkellä esimerkiksi syöpää koskevia tutkimuksia on tehty paljon, Kurki toteaa.

Lue lisää Biopankista:  Auria Biopankki

Jatkuva oppiminen kannattaa

Mikko Viitasen johdolla alumnipanelistit Jonna Laine, Jenni Vaskelainen, Anu Vaihekoski ja Saija Kultala vastailivat esitettyihin kysymyksiin. Aluksi he totesivat, että YAMK-tutkintoa ei vielä yleisesti tunnisteta, poikkeuksena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tutkinnon lisäksi tulisi YAMK-koulutuksen tutkimustiedon tekemistä tehdä tunnetuksi.

− Koulutus avarsi omaa näkökulmaa ja lisäsi kiinnostusta niin omalla uralla kuin alallakin. Oma urapolun kehittäminen on vahvistunut, alumnit kertoivat.

Alumnit ovat YAMK-koulutuksen kautta muun muassa saaneet mahdollisuuden jatko-opintoihin, pystyneet hakeutumaan johtotehtäviin ja toimineet projektitehtävissä. Uramahdollisuudet ovat laajentuneet. He kannustavat jatkamaan opintoja edelleen ja olemaan valmiita muutokseen.

− YAMK-koulutus ei ole helppo. Kannattaa olla rohkea, ylirohkeakin, ja valita uusia uramahdollisuuksia. Tuokaa omaa osaamista ja halua kehittää itseänne esille eri tilanteissa. Keskustelkaa esimiehen kanssa opintojen hyödyntämisestä ja kehittämistehtävistä työssä. Mutta muistakaa, älkää ajako itseänne loppuun, alumnit totesivat.

He suosittelivat pitämään opintovapaata joko pitkin opiskeluja tai opinnäytetyön tekovaiheessa. Se on jokaisen kuitenkin mietittävä oman tilanteen mukaan ja miten on jaksottanut omat opintonsa. Opintovapaan aikana kannattaa ajankäyttö suunnitella huolellisesti, jotta siitä on hyötyä.

Anne Rouhelo totesi, että ammattibarometrin mukaan YAMK-opiskelijat ovat koulutusmyönteisiä ja kehittämisvalmiita. Tästä alumnit olivat samaa mieltä. He totesivat, että opiskelu kannattaa aina, kouluttautua koko ajan laajemmin.

− Jatkuva, elinikäinen oppiminen on tärkeää. On tutkinto mikä tahansa, se on vasta ajokortti, itse oppiminen tapahtuu työelämässä. Joskus on mentävä epämukavuusalueelle, miettiä miten tehtäviä kannattaa tehdä ja kehittää työtä sekä itseä jatkuvasti.

He korostivat myös verkostoitumisen merkitystä. Opiskelukavereiden kanssa kannattaa pitää verkostoja yllä vielä opintojen päätyttyä.

− Verkostoitukaa, käyttäkää jokainen mahdollisuus hyväksi verkostoitua. Tehtäviä tehdessä kannattaa miettiä verkostoja, kannattaa miettiä tekeekö kaikki tehtävät yhteen paikkaan vai laajasti eri paikkoihin, jolloin verkostot kasvavat.

Katja Heikkinen totesi alumnien olevan hyviä esimerkkejä urakehityksestä. He ovat luoneet verkostoja ja säilyttäneet oman opiskelijaverkostonsa, tästä hyvänä esimerkkinä Kliiniset asiantuntijat ry.

YAMK-koulutuksen kliinisen koulutuksen tunnetuksi tekemiseen on perustettu Kliiniset asiantuntijat ry, jonka sihteerinä Jonna Laine toimii. Tutustu Kliiniset asiantuntijat ry -toimintaan: https://klias.yhdistysavain.fi/

Jokainen valmistunut opiskelija voi liittyä Turun AMK:n alumniksi. Lue lisää alumnitoiminnasta: http://www.turkuamk.fi/fi/tyoelamapalvelut/alumnitoiminta/

Sähköiset palvelut tukevat hyvinvointia

Sairaanhoitaja (AMK), Master School -opiskelija Veronika Janhunen esitteli Nuoret, nikotiini ja terveys – Terveyden edistämisen koulutuskokonaisuus verkossa -projektiaan. Kyseessä on digitaaliseen verkko-oppimisympäristöön rakennettu koulutuskokonaisuus, jonka sisältö muodostui nuorten terveyden edistämiseen liittyvistä keskeisistä teemoista, painottuen erityisesti nikotiinituotteisiin, niiden terveysvaikutuksiin sekä terveyden edistämisen menetelmiin.

Katso esitys:  NUOTe: Nuoret, nikotiini ja terveys – Terveyden edistämisen koulutuskokonaisuus verkossa

Kätilö (AMK), Master School -opiskelija Karoliina Sivonen kertoi, miten Elintavoista apua hedelmällisyyteen - Elintapaohjausta Naistalo.fi -sivustolle suunniteltiin ja toteutettiin.

Sivustolla haluttiin edistää hedelmällisessä iässä olevien ihmisten terveyttä ja hedelmällisyyttä, vähentää synnytyskomplikaatioita sekä parantaa syntyvien lasten terveyttä. Sivuston tarkoituksena on toimia yhtenä työkaluna potilaiden auttamisessa.

Tutustu verkkosivuihin: https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/elintavoista-apua-hedelm%C3%A4llisyyteen

Tieto ohjaa toimintaa

Sairaanhoitaja (AMK), Master School -opiskelija Marjo Jokila kuvasi, miten Tutkimusklubi-toimintamallin luominen Jorvin sairaalan anestesia- ja leikkausosasto K:lle toteutui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin suositusten mukaisesti.

Hoitotyön tutkimusklubitoiminnassa uuden tutkimustiedon tuominen, löytäminen, käyttäminen ja arvioiminen helpottuu. Toiminta myös edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja potilaan tai asiakkaan hyvää hoitoa.

Tutustu malliin: Tutkimusklubi-toimintamallin luominen

Terveydenhoitaja (AMK), Master School -opiskelija Essi Hällynen kuvasi työssään Asiakas osalliseksi hukkajahtiin, miten asiakkaan näkökulmasta lean-menetelmällä kehitettiin terveydenhuollon prosesseja.

Työssä kehitettiin mittari, mikä mahdollistaa asiakaslähtöisen arvioinnin, tulosten analysoinnin ja reagoinnin saatuihin tuloksiin. Soveltuu nopeutensa vuoksi kehittämistoimenpiteiden jälkeen uudelleenarviointiin.

Lue lisää esityksestä:  Asiakas osalliseksi hukkajahtiin

Työhyvinvoinnin kehitettiin uudet toimintamallit  

Ikääntyvän työntekijän muutoksen hallinta ja tukitoimet– Tukikompassi työterveyshuollolle oli fysioterapeutti (AMK), Master School -opiskelija Heini Toivosen Hyvä, parempi, tuottava -projektissa tehty kehittämistehtävä.

Työssä selvitettiin ikääntyvien työntekijöiden muutoksen hallinnan keinoja ja tuen tarvetta. Lopputuloksena luotiin tukitoimikompassi työterveyshuoltojen käyttöön asiakasyritysten työntekijöiden muutoksen hallinnan tukemiseen

Katso esitys  :Ikääntyvän työntekijän muutoksen hallinta ja tukitoimet

Palkitut esitykset

Ohjelmaan kuului esitysten arviointi ja parhaiden palkinta. Posteriäänestyksessä menestyi Kati Fromholzin työ: Perehdytyksen yhtenäistäminen ja yhteisen perehdytysohjelman luominen. Parhaan suullisen esityksen voitti Veronika Janhunen.

Katso Fromholzin posteri

Seuraava  TALK-seminaari toteutetaan keväällä 2020. Tilaisuus on avoin kaikille yhteistyötoimijoillemme. Pysy kuulolla!